HSY:n materiaali- ja ravinnevirrat
HSY:n materiaali- ja ravinnevirtojen avulla kuvataan HSY:n kautta kulkevia materiaaleja ja ravinteita sekä niiden hyödyntämistapoja.
HSY:n materiaalivirrat ja materiaalitase
Vuonna 2023 otimme vastaan noin 242 miljoonaa tonnia materiaalia, noin 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Jopa 99 prosenttia vastaanottamastamme materiaalista on vettä. Vastaanotimme 527 000 tonnia kiinteitä materiaaleja, joista suurin osa oli jätteitä. Vastaanotettujen jätteiden määrä on vähentynyt 8 % edellisvuoteen verrattuna. Vähentymistä on tapahtunut esimerkiksi kiinteistöiltä kerätyn sekajätteen määrissä.
Alle prosentti kaikesta vastaanottamastamme jätteestä päätyi loppusijoitukseen. Vuonna 2023 hyödynsimme erilaisia massoja yhteensä noin 62 000 tonnia Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kaatopaikka- ja ympäristörakenteissa sekä seudun vesijohtoverkoston kaivannoissa. Keräsimme lisäksi noin 19 000 tonnia (25 miljoonaa kuutiota) biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua. Kaasusta tuotimme pääosin energiaa, josta osan käytimme omassa toiminnassamme ja osan myimme sähkönä valtakunnan verkkoon.
HSY:ltä lähti vuonna 2023 noin 238 miljoonaa tonnia materiaaleja ulos. Myös ulos lähtevän materiaalin määrä lisääntyi noin 5 prosenttia vuodesta 2022. Poistuvasta materiaalista yli 99 prosenttia oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Biojätteitä ja lietteitä jalostimme mullaksi ja kompostiksi. Jätevoimalan kuonan mineraaleja sekä maa- ja kiviaineksia ohjasimme pääsääntöisesti maanrakennuskäyttöön. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit, ohjasimme muille toimijoille materiaalihyödynnettäviksi.
Tiedot avoimena datana.
Materiaalitaseen sisältöerittely
Sisään-virrat
- Vastaanotetut jätteet: Sortti-asemien ja Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen vastaanottamat jätteet sekä kiinteistöiltä kerätty sekajäte (ei kuitenkaan Ekomo-toiminnan materiaaleja eikä kiinteistöiltä kerättyjä pakkausjätteitä, koska niiden käsittely ei ole HSY:n vastuulla).
- Kompostoinnin seosaineet: pääsääntöisesti lietteen kompostoinnissa käytettävät seosaineet (mm. turve, hiekka, kuivikelanta, biotiitti, humusaine)
- Kemikaalit ja tukiaineet: Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa, veden- ja jätevedenpuhdistuksessa sekä lietteen kompostoinnissa käytetyt kemikaalit ja tukiaineet sekä polttoaineet
- Putkiverkoston massat ja materiaalit: putkimateriaalit ja kaivumassat
- Raakavesi: puhdistettu raakavesi
- Jätevesi: pitää sisällään sekä laskutetun jäteveden että vuotoveden jätevesiverkkoon
HSY-palkki
- Rakenteissa hyödynnetty: sekä kaatopaikka- että muissa ympäristörakenteissa hyödynnetyt materiaalit (pysyvä sijoitus)
- Loppusijoitettu jäte: loppusijoitusalueelle loppusijoitetun jätteen määrä
- Säilytys myöhempää hyötykäyttöä varten: välivarastoidut jätteet ja materiaalit, esim. jätepaalit, louheet
- Biokaasu omaan käyttöön: biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvä biokaasu ja Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen loppusijoitusalueelta ja vanhalta kaatopaikalta kerätty kaatopaikkakaasu, joita hyödynnetään HSY:n omassa käytössä
Ulos-virrat
- Sekajäte jätevoimalaan: kiinteistöiltä, toimitetut jätteet
- Maanrakennuskäyttöön: mm. louheet, kuonan mineraalit ja maamassat, joita hyödynnetään maanrakennuskäytössä tai kaatopaikkarakenteissa HSY:n ulkopuolella
- Multa: Metsäpirtin multatuotteet
- Komposti: biojätteen käsittelystä ja jätevesilietteen mädätyksestä valmistettu komposti
- Muu materiaalihyötykäyttö: muiden hyötyjätteiden kuin biojätteiden ohjaaminen kierrätykseen HSY:n ulkopuolisille toimijoille (mm. metallit, lasit, pahvit, SER)
- Liete: liete, joka ohjattu HSY:n ulkopuolelle
- Biokaasua sähköntuotantoon: biokaasusta valtakunnan verkkoon tuotettu sähkö (muunnettu tonneiksi)
- Muu energiahyötykäyttö: muihin energian hyödyntämisprosesseihin ohjatut jätteet (mm. vaaralliset jätteet, hake)
- Biokaasun myynti: HSY:n ulkopuolelle myyty biokaasu
- Maankaatopaikalle: HSY:ltä lähtevät verkostojen kaivuiden yhteydessä syntyneet materiaalit, jotka toimitettu maankaatopaikalle
- Biokaasun soihtupoltto: hyödyntämätön biokaasu
- Vesijohtoverkkoon: sisältää hyväksytyn käytön ja vuotoveden
- Puhdistettu jätevesi: mereen ohjattu puhdistettu jätevesimäärä
Rajaukset
Materiaalitase on yksinkertaistettu ja siten suuntaa-antava kuvaus HSY:n oman toiminnan materiaalivirroista. Visualisoinnin lähtötiedot olemme keränneet tietokannoista, omista raportointijärjestelmistämme ja vuosiraporteistamme sekä asiantuntijoiltamme. Visualisointi kattaa HSY:n oman toiminnan materiaalivirrat eli prosesseissamme (vedenpuhdistus, jätevedenpuhdistus, viemäri- ja vesijohtoverkostot, jätehuolto) käytetyt materiaalit sekä vastaanottamamme ja käsiteltäviksi toimittamamme sekä alueellemme jääneet ja välivarastoidut materiaalit. Yksittäiset rakennushankkeet ja esimerkiksi toimistotarvikehankinnat on rajattu visualisoinnista pois, kuten myös materiaalivirrat, joita syntyy alle 10 tonnia vuodessa.
Kalenterivuosittaista taselaskentaa haastaa jätteenkäsittelytoiminnan luonne: kaikkia käsiteltäviksi vastaanotettuja materiaaleja ei oteta käsiteltäviksi eikä käsitellä valmiiksi tuotteiksi / toimiteta eteenpäin asiakkaille saman kalenterivuoden aikana. Lisäksi ulkona välivarastoitavien materiaalien paino saattaa vaihdella samankin kalenterivuoden sisällä paljonkin sadannan ja haihdunnan seurauksena, mikä tekee vuosien välisestä vertailusta sitäkin haastavampaa.
Materiaalitaseen lukuja ei voi suoraan käyttää esimerkiksi seudullisen kierrätysasteen laskentaan, sillä materiaalivirrat pitävät sisällään muitakin kuin jätevirtoja. Seudullista jätevirtatietoa löytyy oikean reunan palkin linkin takaa.
HSY:n ravinnevirrat ja ravinnetase
Ravinteiden kierto on monimutkainen prosessi, mutta sitä voidaan kuvata yksinkertaistetusti ravinnevirtakaavion avulla. Ravinnevirtakaavio auttaa havaitsemaan, missä kierron vaiheissa voimme estää ravinnehukan syntymistä, sekä miten erilaiset muutokset ravinteiden lähteissä tai prosesseissa heijastuvat ravinnekiertoon.
HSY:n yhtenä strategisena tavoitteena on edistää kestävää ravinnekiertoa pääkaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa, että ravinteita käsitellään niukkana resurssina ja niiden kiertokulku taataan parhaalla mahdollisella tavalla. Kierrosta poistuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä ja ruokkivat ilmastonmuutosta. Varsinkin uusiutumaton fosfori on saatava kiertoon, eikä hukkafosforia pitäisi syntyä. Toisaalta myös typen käytettävä muoto on arvokas resurssi, jonka tuottamiseen ravinnekiertotalouden ulkopuolella käytetään merkittävästi energiaa.
HSY:n ravinnetase on yksinkertaistettu laskelma siitä, miten hyvin typpi- ja fosforiravinteet (N ja P) palautuvat kiertoon prosesseistamme. Ravinnetaseessa esitetään HSY:lle tulevat ravinteet ja HSY:ltä poistuvat ravinteet, ja muodostetaan näiden avulla niin sanottu porttitase. Taseessa otetaan huomioon ravinteiden poistumistapa: ovatko ravinteet HSY:ltä poistuessaan jatkamassa ravinnekiertoon toisaalle, vai poistuvatko ne ravinnekierrosta hukkana ympäristöön.
Ravinnetaselaskennan mukaan HSY:n kiertoon ohjaamien ravinteiden määrä oli vuonna 2023 typen osalta 863 t ja fosforin osalta 839 t. Vertailun vuoksi: Suomessa käytetään epäorgaanisina lannoitteina noin 152 000 t typpeä ja 11 000 t fosforia vuosittain (lähde: Sitra 2022).
| Ravinteiden kokonaismäärät 2023 | Sisään tuleva (t) | Sisäiseen kiertoon päätyvä (t) | Ulos kiertoon lähtevä (t) | Poistuu kierrosta (t) |
| Typpi (N) | 9303 | 107 | 863 | 8334 |
| Fosfori (P) | 1141 | 2 | 839 | 103 |
Fosfori kiertää HSY:llä hyvin: fosforin kierrätysaste on vakiintunut 90 % tuntumaan (2020: 90 %; 2021: 91 %; 2022: 90 %; 2023: 91 %). Myös HSY:n jätevedenpuhdistamoilta luontoon johdetun puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus on kansallista suositusta pienempi.
Typen kierrätysaste HSY:llä vuonna 2023 oli noin 9 prosenttia (2020: 13 %; 2021: 12 %; 2022: 11 %). Suurin osa HSY:n typestä haihtuu ilmaan vaarattomana typpikaasuna (N2) jätevedenpuhdistusprosesseissa, joissa päätavoite on poistaa typpi mereen päätyvästä puhdistetusta jätevedestä, eli pois merta rehevöittämästä.
Jätehuollossa merkittävin syy ravinnehukkaan niin fosforin kuin typenkin osalta on sekajätteen sisältämä biojäte, joka sekajätteen mukana päätyy poltettavaksi. Polttoon päätyvä biojäte muodostaa yli puolet jätehuollon ravinnevirroista. Typen ja fosforin ravinnekiertoa voitaisiinkin parantaa lisäämällä biojätteiden syntypaikkalajittelua, jotta biojäte ei päätyisi sekajätteen sekaan. Tämän eteen teemme HSY:llä paljon töitä, muun muassa jätehuoltomääräysten sekä viestinnän ja neuvonnan keinoin.
Myös jätevedenpuhdistuksessa syntyvien typpioksiduulipäästöjen vähennyskeinoja tutkitaan. Täyden mittakaavan koeajojen perusteella alkaliteetin nosto kalkin annostelua kasvattamalla ja lisähiilen annostelu aktiivilieteprosessiin vaikuttavat erittäin lupaavilta vaikuttamiskeinoilta Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla. Näiden osalta jatketaan tutkimusta annostelun optimoimiseksi ja €/tn CO2-ekv kustannusten tarkentamiseksi.
Ravinnevirrat
Erilliskerätyt biojätteet vastaanotetaan HSY:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen biojätteen käsittelyyn. Biojäte käsitellään kompostoimalla tai mädättämällä, ja käsittelyn lopputuotteena on multa, johon typpeä ja fosforia on sitoutunut käytettävässä muodossa. Osa typestä haihtuu ilmaan typpikaasuna, sekä ammoniakki- ja typpioksiduulipäästöinä, ja osa taas ajautuu fosforin kanssa jätevesiviemäriin ja sieltä jätevedenpuhdistamolle.
Sekajätteen mukana polttoon ohjautuvat biojätemäärät arvioidaan sekajätekoostumustutkimusten tulosten avulla. Tämän biojätemäärän ravinteet lasketaan ravinnetaseessa hukkaan meneviksi.
Vedenpuhdistamolle tulevassa raakavedessä on jonkin verran typpeä ja hyvin niukasti fosforia. Ravinnemäärät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Raakaveden puhdistusprosessissa ravinteita päätyy sakan ja suodattimien huuhteluvesien mukana jätevedenpuhdistamolle sekä puhdistetun talousveden mukana kotitalouksille ja sieltä lopulta jätevedenpuhdistamolle.
Jätevedenpuhdistamolla käsiteltävät ravinnevirrat sisältävät siis (koti)talousvesien lisäksi kompostointikäsittelyssä ja raakavedenpuhdistuksessa jätevedenpuhdistamolle ohjautuneet ravinnevirrat. Jätevedenpuhdistamon tehtävänä on poistaa ravinteet jätevedestä ennen kuin se johdetaan puhdistettuna mereen. Suurin osa typestä poistuu vedestä typpikaasuna, ja osa typpioksiduulina ja ammoniakkina ilmaan.
Jätevedenpuhdistamolla veden puhdistuksessa muodostuu jätevesilietettä, joka käsitellään lopputuotteeksi niin, että siinä olevat typpi ja fosfori päätyvät takaisin ravinnekiertoon uudelleenkäytettävässä muodossa. Lietteen kompostikäsittelyn aikana kuitenkin vielä pieni osa typestä haihtuu ilmaan, ja samaten pieni osa typestä ja fosforista palautuu lietteestä vapautuvan jäteveden mukana jätevedenpuhdistamolle.
Rajaukset
Kiertoon päätyvien ravinteiden laatua (esim. typen olomuoto) ei taselaskennassa oteta huomioon. Porttitase ei sisällä HSY:ltä kiertoon ohjautuneiden lopputuotteiden käyttöä, eli esimerkiksi HSY:n myymän kompostimullan käyttöä ostajan kohteessa. Ravinnetase mittaa ainoastaan HSY:n kautta kulkeneet ravinnevirrat, eikä sen tuloksia siten voi käyttää seudullisena ravinnetaseena.