Sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo pääkaupunkiseudulla. Hellejaksot ovat yleistyneet ja talvien lumipeitteinen aika on vähentynyt. Tulvien arvellaan lisääntyvän merenpinnan noustessa ja sateisuuden lisääntyessä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan keinoja ja tapoja, joilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja vähentää yhteiskunnan ja ympäristön haavoittuvuutta niille. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muutoksia sään ääri-ilmiöiden esiintymisessä sekä muuttaa olosuhteita suoraan ja välillisesti pidemmällä aikavälillä.  Sopeutumistoimilla vähennetään näistä muutoksista aiheutuvia vahinkoja ja edistetään ihmisten, yhteiskunnan toimintojen ja ympäristön toimintakykyä.

Sopeutumisen suunnittelu alkaa ilmastoriskien tunnistamisesta ja haavoittuvuuksien arvioinnista. Pääkaupunkiseudulle on laadittu vuonna 2016 katsaus, johon on koottu tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastopaneelin viidenteen arviointiraporttiin perustuen. Katsaus uusitaan IPCC:n kuudennen arviointiraportin valmistuttua vuonna 2022.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää kaikkien kaupunkien toimialojen yhteistyötä. Muuttuva ilmasto ja sen vaikutukset on huomioitava niin kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Viherrakenteella on tärkeä merkitys yhdyskuntien ilmastokestävyydessä: ne auttavat hulevesien hallinnassa ja hellesuojelussa.

Sopeutumisen ohjaus ja seuranta pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian visiona on Ilmastonkestävä kaupunki – tulevaisuus rakennetaan nyt. Strategiassa esitetään seuraavat sopeutumisen lähtökohdat:

  • Ilmastonmuutoksen hillintä on seudulla ensisijaista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja varautuminen ovat myös välttämättömiä. Hillinnän ja sopeutumisen toimet tulee sovittaa yhteen.
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja teknisten verkostojen kehittämisessä.
  • Pääkaupunkiseutu on edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
  • Julkinen sektori on aloitteellinen sidosryhmien yhteistyön rakentamisessa ja organisaatioiden yhteisen ilmasto-osaamisen vahvistamisessa.
  • Kaupungit ja kuntayhtymät jakavat tietoa ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä.
  • Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat toiminnalliset riskit otetaan huomioon kaupunkien varautumisstrategioissa.
  • Julkinen sektori edistää sopeutumiseen liittyvää tutkimusta tietopohjan täydentämiseksi.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa esitetään uusia seudullisia toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Toimenpiteissä korostuvat viherrakenteen kehittäminen ilmastoriskien hallinnassa sekä sopeutumistiedon jakaminen ja välittäminen seudun asukkaille.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat mukana kaupunginjohtajien energia- ja ilmastositoumuksessa (Covenant of Mayors for Climate & Energy), joka edellyttää kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman laatimista. Toimintasuunnitelmaan sisältyvät myös haavoittuvuusarviointi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden määrittely.

HSY seuraa sopeutumisstrategian toteutumista. Seurantaraportteihin on koottu tietoa toimenpiteistä, joilla kaupungit, HSY sekä HSL ovat edistäneet sopeutumista muuttuvaan ilmastoon varautuneet sään ääri-ilmiöihin.

Sopeutumistarpeen ja sopeutumistoimien vaikuttavuuden ymmärtämiseksi pääkaupunkiseudulle on kehitetty sopeutumisen indikaattorit. Indikaattorit on jaoteltu Euroopan ympäristöviraston (EEA) laatiman jaottelun mukaisesti

  1. vaaratekijöitä / sääilmiöitä kuvaaviin,
  2. altistumista kuvaaviin,
  3. sopeutumiskykyä kuvaaviin sekä
  4. haavoittuvuuden yhdistelmäindikaattoreihin.

EEA:n luokittelussa on myös viides luokka eli herkkyyttä tai haavoittuvuutta kuvaavat indikaattorit, mutta näitä ei ole vielä erikseen määritelty pääkaupunkiseudulle.

Sopeutumisen indikaattoreita kehitetään ja täydennetään seurantatarpeiden mukaan. Osa indikaattoreista voidaan päivittää tiheämmin, mutta suurin osa indikaattoreista on sellaisia, että muutokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä tai seurantatieto on vaikeammin saatavissa.

Hellepäivät
Vuotuinen sademäärä
Rankkasateet
Lumisumma
Nollan asteen ohituspäivät
Asukkaiden lukumäärä meritulva-alueilla. Tulvan esiintymistiheydet 20, 50, 100 ja 250 vuotta
Rakennukset meritulva-alueilla. Tulva sadan vuoden esiintymistiheydellä.
Rakennusten lukumäärä vesistötulva-alueilla. Tulvan esiintymistiheydet 20, 50, 100 ja 250 vuotta
Vettä läpäisemättömät alueet ja kasvillisuuspeite Pääkaupunkiseutu
Sekaviemäriverkoston ylivuodot
Sekaviemäriverkoston ylivuodot
Viherkatot
Haavoittuvuus helteille