Uudenmaan ilmanlaaturaportit

Kuvituskuva Uudenmaan ilmanlaaturaporteista.

Ympäristönsuojelulaki velvoittaa kuntia huolehtimaan paikallisten olojen edellyttämästä ympäristön tilan seurannasta alueellaan. Ilmanlaatuasetuksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) tulee olla selvillä ilmanlaadusta ja huolehtia siitä, että niiden alueella ilmanlaadun seuranta on järjestetty hyvin. Teollisuuslaitosten ilmanlaadun seurantaan liittyvistä velvoitteista määrätään toimintojen ympäristöluvissa. Kunnat ja teollisuus ovat seuranneet ilmanlaatua Uudellamaalla mittauksin 1970-luvulta lähtien. Uudellamaalla ilmanlaadun seurantaa hoidetaan alueellisena yhteistarkkailuna, jonka kustannuksista vastaavat alueen kunnat ja osin teollisuuslaitokset. Uudenmaan ilmanlaadun mittauksista vastaa HSY.

Uudenmaan ilmanlaatua arvioidaan jatkuvilla ja suuntaa-antavilla mittauksilla, päästökartoituksilla ja bioindikaattoreiden avulla. Mittauksia tehdään viisivuotisen Uudenmaan ilmanlaadun seurantaohjelman mukaisesti. Jatkuvaa ilmanlaadun seurantaa tehdään Lohjalla, jonka tulokset kertovat kaupunkien tausta-alueiden ilmanlaadusta. Toinen mittausasema sijaitsee vuoden jaksoissa liikenneympäristössä Kirkkonummella, Porvoossa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Suuntaa-antavia passiivikeräyksiä tehdään lisäksi useissa Uudenmaan kunnissa. Puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun mitataan vuosittain yhdellä pientaloalueella PAH-keräimellä ja LDSA-mittalaitteella. Myös päästöt arvioidaan vuosittain jokaisessa alueen kunnassa. Raportti Uudenmaan ilmanlaadusta ja sen kehittymisestä julkaistaan Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuna.

Ilmanlaatua ja sen kehittymistä Uudellamaalla on eri tahojen toimesta selvitetty säännöllisten bioindikaattoritutkimusten avulla 1980-luvulta lähtien. Jäkälien kuntoa ja lajirunsautta käytetään indikaattorina kuvastamaan ilmansaasteiden vaikutusta.