Pakokaasujen määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla vuonna 2022

HSY:n mittausten mukaan pakokaasujen pitoisuudet nousivat pääkaupunkiseudulla selvästi vuonna 2022 verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Myös puunpolton päästöt heikensivät ilmanlaatua varsinkin talvi-iltoina viikonloppuisin. Yleisesti pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kuitenkin vuonna 2022 pääosin hyvä.

Liikennemäärien kasvu nosti typpidioksidin pitoisuuksia

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa ilmanlaatua eri puolilla pääkaupunkiseutua erityyppisissä ympäristöissä. Mittausten mukaan pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet nousivat vuonna 2022 erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä alueilla verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Vuosina 2020–2021 koronapandemia vähensi selvästi ihmisten liikkumista ja siten myös liikenteen päästöjä.

- Pakokaasujen pitoisuudet nousivat selkeästi viime vuonna ilmanlaadun mittausasemillamme, jotka sijaitsevat vilkkaan liikenteen läheisyydessä. Esimerkiksi Helsingissä Mäkelänkadulla pakokaasujen vuosipitoisuus nousi vajaan kymmenyksen vuoteen 2021 verrattuna, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Samanaikaisesti myös Mäkelänkadun liikennemäärä nousi lähes kymmenyksen Helsingin kaupungin tekemän seurannan mukaan. Pitkällä aikavälillä liikenteen pakokaasupäästöt ovat kuitenkin laskeneet autokannan uudistumisen ja sähköistymisen takia.

Puunpoltto huononsi pientaloalueiden ilmanlaatua erityisesti talvella

Puunpoltosta syntyy muun muassa terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä eli nokea. Puunpolton päästöt voivat muuttaa pientaloalueella ilmanlaadun yhtä heikoksi kuin pääteiden varsilla.

- Puunpolton päästöt heikensivät viime vuonna pientaloalueiden ilmanlaatua varsinkin talvella. HSY mittasi pientaloalueilla kohonneita pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia erityisesti viikonloppuiltaisin, Korhonen sanoo.

Mustaa hiiltä syntyy myös liikenteestä. Liikenteen pakokaasut nostavat mustan hiilen pitoisuuksia vuoden ympäri, erityisesti arkipäivisin ruuhka-aikoina.

Puunpoltossa syntyy myös syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreeni sopii erityisen hyvin puunpolton päästöjen seurantaan, sillä se on pääosin peräisin kotitalouksien puunpoltosta. Liikenteen päästöjen vaikutus bentso(a)pyreenin pitoisuuksiin on hyvin vähäinen.

- Mittauksissamme näkyi, että terveydelle haitallisen bentso(a)pyreenin pitoisuudet nousivat korkeiksi kylminä talvipäivinä pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta tulisijoissa, Korhonen kertoo.

Pitkällä aikavälillä sekä pääkaupunkiseudun että muun Uudenmaan pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa on ollut havaittavissa pientä laskua bentso(a)pyreenin pitoisuuksissa.

Puunpolton päästöihin voi kukin vaikuttaa omilla tulisijan käyttötavoillaan. Lisäksi uudet tulisijat tuottavat pääsääntöisesti vähemmän päästöjä kuin vanhat. Myös sääolot vaikuttavat siihen, kuinka paljon puuta poltetaan ja miten päästöt pääsevät sekoittumaan ilmassa. Kylminä talvina puuta poltetaan paljon ja päästöt jäävät helposti leijumaan hengitysilmaan.

HSY julkaisee Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2022 -raportin kesäkuussa 2023. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typen oksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO2). Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Mustalla hiilellä (BC) eli noella tarkoitetaan voimakkaasti valoa sitovia hiukkasia, joissa on korkea epäorgaanisen hiilen pitoisuus. Mustalla hiilellä on myös yhteys terveyshaittoihin. Mustaa hiiltä vapautuu ilmaan polttoprosesseissa. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma.
  
  
• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
  
  
• PAH-yhdisteitä, joihin betso(a)pyreeni kuuluu, syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Monet PAH-yhdisteet, kuten bentso(a)pyreeni lisäävät syöpäriskiä.

Kuva 1. Typpidioksidin vuosipitoisuudet HSY:n pysyvillä mittausasemilla vuosina 1988–2022. Pitoisuudet ovat laskeneet mittausasemilla alle EU:n sitovan vuosiraja-arvon. Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvo ylittyy kuitenkin vielä laajalti pääkaupunkiseudulla.

Kuva 2. Mustan hiilen vuorokausipitoisuuden vaihtelu HSY:n mittausasemilla vuonna 2022 arkena (vasemmalla) ja viikonloppuisin (oikealla).

Kuva 3. Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet pääkaupunkiseudulla ja muulla Uudellamaalla vuosina 2007–2022. Pitkällä aikavälillä pitoisuudet ovat hieman laskeneet.

Lisätietoa:

• Ajankohtainen ilmanlaatutilanne: hsy.fi/ilmanlaatu
• Ilmansaasteiden pitoisuudet pääkaupunkiseudulla
• Ilmanlaadun sääntely -tietoartikkeli
• Ilmansaasteiden terveyshaitat -tietoartikkeli
• Vinkkejä oikeaoppiseen puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi
• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen, nimi.sukunimi@hsy.fi, puh. 050 596 3102