Ilmanlaatu on parantunut Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueella

Pakokaasujen typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosina Helsinki-Vantaan lentoaseman lähiympäristössä. HSY on seurannut pitoisuuksien kehitystä jo 15 vuoden ajan. Viime vuonna mittasimme WHO:n suositusten mukaisesti myös hiukkasten lukumääräpitoisuuksia. Iltaruuhkan aikaan ja viikonloppuisin niiden pitoisuudet olivat lentoasemalla korkeampia kuin muissa liikenneympäristöissä.

Pakokaasujen pitoisuudet ovat laskeneet Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä

Lentoaseman lähialueella pakokaasuperäisen typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet voimakkaasti erityisesti viime vuosien aikana. Lentoliikenteen ja saattoliikenteen määrä on edelleen paljon pienempi kuin vuonna 2019. Lentoasemalla, kuten muillakin vilkasliikenteisillä alueilla, autokannan uusiutuminen ja päästöjen puhdistustekniikat ovat myös laskeneet typpidioksidin pitoisuuksia pitkällä aikavälillä.

- Lentoaseman terminaalin lähellä typpidioksidin pitoisuudet ovat useana mittausvuonna olleet samalla tasolla kuin Tikkurilan vilkasliikenteisellä mittausasemalla, kertoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen HSY:stä.

-Lentoasemalla on tehty paljon työtä matkustajien autoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Kehärata lisäsi lentokentän saavutettavuutta julkisella liikenteellä ja taksiliikenteestä yli puolet on jo sähköistä, kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen Finaviasta sanoo.

HSY:n ilmanlaadun mittausasema on ollut lentoasemalla vuonna 2022 ja sitä ennen vuosina 2007 ja 2017. Lisäksi typpidioksidin pitoisuuksia on seurattu useilla passiivikeräimillä terminaalin ja kiitoteiden ympäristössä 10 vuoden ajan. Typpidioksidin pitoisuudet ovat korkeimpia terminaalin vieressä ja matalimpia kiitoteiden lähellä, lentokenttäalueen ulkopuolella.

Typpidioksidin vuosipitoisuustrendit pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittausasemilla (vasemmalla) ja passiivikeräinmittauksissa Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä (oikealla). Pitoisuudet ovat laskeneet alle EU:n vuosiraja-arvon. WHO:n vuosiohjearvo ylittyy vielä monissa vilkasliikenteisissä ympäristöissä.

Hiukkasten lukumääräpitoisuuksia mitattiin viime vuonna ensimmäistä kertaa

Hiukkasten lukumääräpitoisuuteen vaikuttaa eniten hyvin pienikokoiset hiukkaset. Lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin lähipäästöjen pakokaasuhiukkasia kaupunki-ilmassa. Paikallisilla päästölähteillä on suuri vaikutus hiukkasten lukumääräpitoisuuden kellonaika- ja viikonpäivävaihteluun. Lentoasemalla mitatut pitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti lento- ja autoliikenteen rytmin mukaisesti.

-Arkiaamuisin pitoisuudet ovat lentoasemalla samankaltaisia kuin vilkasliikenteisillä Hämeenlinnanväylän ja Mäkelänkadun mittausasemilla. Iltaruuhkan aikaan ja viikonloppuisin pitoisuudet olivat lentoasemalla selvästi korkeampia kuin muissa mittauspaikoissa pääkaupunkiseudulla, Manninen kertoo.

Lentoaseman terminaalin vieressä hiukkasten lukumääräpitoisuuksia nostavat sekä autojen että lentokoneiden päästöt. Pitoisuudet laimenevat nopeasti siirryttäessä kauemmaksi lentokentältä. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee hiukkasten lukumääräpitoisuuden mittauksia, mutta pitoisuuksille ei ole toistaiseksi olemassa ohjearvoja.

Lentoasemalla mitattiin myös pienhiukkasten massapitoisuuksia ja mustaa hiiltä eli nokea. Niiden pitoisuudet olivat hieman matalampia kuin Tikkurilan vilkasliikenteisellä mittausasemalla.

Hiukkasten suuntaa antavan lukumääräpitoisuuden vuorokaudenaikaisvaihtelu arkisin (vasen) ja viikonloppuisin (oikea) eri mittausympäristöissä vuonna 2022.

Julkaisemme Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2022 -raportin kesäkuussa 2023. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typen oksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO2). Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
• Hiukkasten lukumääräpitoisuuteen (PNC) vaikuttavat eniten hyvin pienikokoiset hiukkaset, jotka kulkeutuvat tehokkaasti keuhkojen ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet, laiva- ja lentoliikenne sekä puunpoltto tulisijoissa. Lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen hiukkasia lähipäästöistä. Puunpolton savuilla on vähäisempi merkitys hiukkasten lukumääräpitoisuuksiin niiden suuremman koon vuoksi.
  
  
• Mustalla hiilellä (BC) eli noella tarkoitetaan voimakkaasti valoa sitovia hiukkasia, joissa on korkea epäorgaanisen hiilen pitoisuus. Mustalla hiilellä on myös yhteys terveyshaittoihin. Mustaa hiiltä vapautuu ilmaan polttoprosesseissa. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma.
  
  
• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

Lisätietoa:

• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana
• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Eri päästölähteiden päästötrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/paastotrendit