Uudelleenkäyttö kasvuun purkukohteissa — myös ilkivalta on ratkaistava

Purkukohteista kertyy vuosittain suuria määriä purkumateriaalia ja -osia, joista merkittävä osa päätyy tällä hetkellä jätteeksi. Lajitteleva purku ja rakennusosien uudelleenkäyttö tarjoavat mahdollisuuksia vähentää jätemääriä, säästää luonnonvaroja ja pienentää rakentamisen päästöjä. Yksi kehitystä jarruttava tekijä on kuitenkin tyhjillään oleviin rakennuksiin kohdistuva ilkivalta, joka heikentää uudelleenkäytön edellytyksiä. Tämä tietoartikkeli on toteutettu osana Ilkivalta kuriin ja rakennusten purkumateriaalit kiertoon (ILKIKURI) -hanketta, joka kokoaa hajallaan olevan tiedon purkukohteiden ilkivallasta, tunnistaa vaikuttavimmat ratkaisut ja luo pohjan konkreettisille jatkotoimenpiteille sekä pilotoinneille.

Purkaminen kiihtyy, jätemäärät kasvavat

Suomessa puretaan vuosittain noin 7 000 rakennusta (Tilastokeskus, 2024). Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa purettiin vuonna 2025 yhteensä 565 rakennusta (Moisio, 2026). Purettavista rakennuksista suurin osa oli toimistorakennuksia. Myös opetus-, varasto- ja teollisuusrakennuksille myönnettiin runsaasti purkulupia. Rakennuksia puretaan etenkin asuinrakentamisen tieltä. Purettavien rakennusten määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, ja määrän kasvun arvioidaan kiihtyvän entisestään esimerkiksi kaupunkien tiivistämisen ja vanhojen teollisuus- ja toimistorakennusten purkamisen vuoksi. 

Purkamisesta aiheutuu valtava määrä jätettä. Rakennus- ja purkujätettä arvioidaan syntyvän Suomessa noin 1 600 000 tonnia/vuosi, ilman maamassoja (Rakennustieto, 2024). Rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään tällä hetkellä materiaalina vain noin 50–60 prosenttia, vaikka jätedirektiivi asettaa tavoitteeksi hyödyntää rakennus- ja purkujätteestä muutoin kuin energiana tai polttoaineena vähintään 70 prosenttia jo vuoteen 2020 mennessä (Ympäristöministeriö). Lisäksi merkittävä osa materiaalihyödyntämisestä on betonimurskeen käyttöä maarakentamisessa, joka jätelain 8 § määrittelemässä etusijajärjestyksessä (aik. jätehierarkia) sijoittuu melko alhaalle.

Ehjänä purkaminen kiertotalouden nouseva trendi

Lajitteleva purku, eli purettavien rakennusten materiaalien ja osien irrottaminen ehjänä ja ohjaaminen uudelleenkäytettäviksi, on nousemassa rakentamisen kiertotalouden keskiöön. Uudelleenkäyttö vähentää merkittävästi neitseellisten materiaalien käyttöä, rakentamisen hiilijalanjälkeä ja luontohaittoja.  

Lajitteleva purku edistää rakentamisen kiertotaloutta. Lajittelevassa purkamisessa syntyvät jätejakeet ja jopa kokonaiset rakennusosat lajitellaan jo työmaalla, mikä helpottaa purkumateriaalien ja -osien uudelleenkäyttöä. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuri uudelleenkäyttöaste ja pienentää purkujätteiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tuotteeseen sen valmistuksen aikana sitoutuneiden materiaalien ja energian arvo säilyy uudelleenkäytössä paremmin kuin kierrätyksessä.  

Uudelleenkäyttöön soveltuvia purkumateriaaleja ja -osia ovat esimerkiksi: 

• Ikkunat 
• Ovet 
• Tiilet 
• Metallit 
• Irtaimisto 
• Betonielementit 
• Liimapuuelementit 

Kiertotalouden ja vastuullisuuden asiantuntijapalveluita tarjoavan Kierivä Oy:n (2026) mukaan ikkunoiden uudelleenkäytöllä olisi merkittävä vaikutus sekä energiatehokkuuteen että hiilijalanjälkeen. Myös CIRCuIT‑hankkeessa tunnistettiin ikkunat yhdeksi niistä rakennusosista, joissa uudelleenkäytön potentiaali on suuri mutta tällä hetkellä alihyödynnetty. Uudelleenkäytettävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ikkunoiden kunto ja kunnostettavuus. Inlook Oy:n (Palomäki 2024) toteuttamassa esimerkkikohteessa ikkunoiden lasit käytettiin uudelleen muuttamalla ulkoikkunat lasiseinäelementeiksi. Pilotissa todettiin, että tuotevaiheen hiilijalanjälki pieneni yli puoleen.   

Puretuista tiilistä vain murto-osa päätyy todelliseen uudelleenkäyttöön rakennustuotteina. Valtaosa tiilistä murskataan ja hyödynnetään maarakenne- tai täyttömateriaalina. Tähän on vaikuttanut vakiintunut käsitys siitä, että vain vanhoista rakennuksista peräisin olevat tiilet soveltuvat uudelleenkäyttöön. Salmion ja Huuhkan (2026) tutkimus osoittaa, että merkittävä osa nykyaikaisista, sementtilaastilla muuratuista ja rei’itetyistä tiilistä voidaan onnistuneesti irrottaa ja käyttää uudelleen. Espoossa vertailtiin kahta purkumenetelmää vanhan sähköaseman purkamisessa. Sekä käsikäyttöisiä purkutyökaluja että kaivinkonetta hyödyntämällä saatiin talteen käyttökelpoisia tiiliä. 

Ilkivalta yksi ehjänä purkamisen esteistä

Uudelleenkäyttö edellyttää, että purkumateriaalit ja -osat säilyvät ehjinä ja hyväkuntoisina. Prosessi siitä, kun rakennus jää tyhjilleen siihen, kun se on kokonaisuudessaan purettu, on usein hyvin pitkä. Tämän takia purkukohteet ovat usein hyvin pitkiä aikoja tyhjillään. Tyhjillään olevat rakennukset houkuttelevat ilkivallan tekijöitä, jotka tuhoavat tai vahingoittavat uudelleenkäytettäväksi soveltuvia osia.  

Yleisiä ilkivallan muotoja ovat irtaimiston ja rakenteiden hajottaminen, tuhopoltot, sotkeminen, töhriminen ja varkaudet. Ilkivalta heikentää purkumateriaalien ja -osien uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Ikkunoiden ja ovien rikkominen lisää myös purkukohteiden altistumista vaihteleville sääolosuhteille.  

Purkukohteiden ilkivaltaa ilmiönä ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. Ilkivalta purkukohteissa on moninainen ilmiö, johon tarttuminen vaatii toimialat ylittävää laaja-alaista ymmärrystä sen syistä ja ratkaisuista. Laajemman ymmärryksen pohjalta tulisi kehittää toimivia ratkaisuja ilkivallan torjumiseksi. ILKIKURI-hanke pyrkii etsimään vastauksia näihin tietotarpeisiin ja siten edistämään rakentamisen kiertotaloutta.

Lähteet: 

Circular Construction In Regenerative Cities (CIRCuIT) -hanke. https://www.hsy.fi/hsy/projektit-ja-hankkeet/projekti-ja-hankesivut/circuit-hanke/. Luettu 8.5.2026. 

Esiselvitys ikkunoiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen nykytilasta sekä mahdollisuuksista 2026. Kierivä Oy. Loppuraportti. https://testbed.hel.fi/wp-content/uploads/2024/02/loppuraportti-ikkunoiden-uudelleenkayton-esiselvitys-kieriva-2023.pdf. Luettu 30.4.2026. 

Moisio, Aino 2026: HSY:n selvitys rakennusten ennenaikaisen purkamisen juurisyistä. Tietoartikkeli on osa Kiertotalot-hankkeen selvitystä. https://www.hsy.fi/hsy/projektit-ja-hankkeet/projekti-ja-hankesivut/kiertotalot/ennenaikainen-purkaminen/. Luettu 6.5.2026. 

Palomäki, Virpi 2024: Ikkunoiden uudelleenkäyttö – talous ja hiilijalanjälki. Julkaistu Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kiertotalouden monet mahdollisuudet -blogissa. https://projektit.seamk.fi/blog/ikkunoiden-uudelleenkaytto-talous-ja-hiilijalanjalki/. Luettu 5.5.2026. 

Rakennustieto 2024: Työmaiden kierrätysaste uudelle tasolle Rakennustiedon Tuotetiedolla. https://uutiset.rakennustieto.fi/kortistot/tyomaiden-kierratysaste-uudelle-tasolle-rakennustiedon-tuotetiedolla/. Luettu 28.4.2026. 

Salmio, Emmi & Huuhka, Satu 2026: Environmental impacts of reclaimed bricks: comparing different deconstruction methods. Buildings and Cities, 7(1), pp. 323–340. DOI: https:// doi.org/10.5334/bc.651 

Tilastokeskus 2024. Rakennuskanta ja uudistuotanto, StatFin tietokanta. https://stat.fi/fi/tilasto/raku.  

Ympäristöministeriö. Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin? https://ym.fi/jatteet/jatelaki. Luettu 8.5.2026. 

Lehtiartikkelit: 

Jompero-Lahokoski, Sanna 2025: Entinen Fazer-​pääkonttori silmittömän ilkivallan kohteena Helsingissä. Helsingin Uutiset 16.5.2025. https://www.helsinginuutiset.fi/incoming/8523626. Luettu 23.4.2026. 

Kajastie, Veeti 2025: Helsinkiläinen ostari muuttui vuodessa kaatopaikaksi – Puretaan viimeistään syyskuussa. Helsingin Uutiset 9.5.2025. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8506168. Luettu 23.4.2026. 

Kirsi, Katri: Tunkeilijat aiheuttaneet jopa 100 000 euron vahingot Vantaan autiolle Plantagenille – poliisi voimaton. YLE Uutiset 30.5.2025. https://yle.fi/a/74-20161279. Luettu 23.4.2026. 

Rantasalo, Tuuli: Tammiston vanhalle Plantagenille purkulupa ilkivallan takia. Helsingin Sanomat 27.5.2025. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011258777.html. Luettu 30.4.2026.