Ilkivalta purkukohteissa – tilaisuus tekee tuhoajan?
Melkein jokaisessa tyhjillään olevassa, purkua odottavassa rakennuksessa tapahtuu ilkivaltaa. Ilkivalta aiheuttaa kustannuksia kiinteistöjen omistajille ja kaupungeille, mutta myös heikentää purkumateriaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Tässä tietoartikkelissa tarkastellaan erilaisia ilkivaltaa aiheuttavia ryhmiä ja syitä ilkivallan taustalla. Tietoartikkeli on osa Ilkivalta kuriin ja rakennusten purkumateriaalit kiertoon (ILKIKURI) -kiertotaloushanketta, jossa tarkastellaan ilkivallan vaikutuksia purkumateriaalien uudelleenkäyttöön. Tämän tietoartikkelin lähteinä toimivat ILKIKURI-hankkeessa tehdyt asiantuntija- ja ryhmähaastattelut Suomessa.
Ammattivarkaat edellä, muut perässä
Kun rakennus jää tyhjilleen, sen löytävät yleensä ensimmäisinä ammattivarkaat. On oletettavaa, että he seuraavat esimerkiksi purkulupapäätöksiä ja uutisointeja purettavista rakennuksista, sillä he tulevat usein paikalle heti rakennuksen jäätyä tyhjilleen. Ammattivarkaat menevät rakennukseen sisään siististi, esimerkiksi pienen reiän oveen tehden. He suuntaavat suoraan sähkökaapille, katkaisevat kohteessa vielä mahdollisesti olevat sähköt ja etsivät kupariputket. Putket irrotetaan siististi, muovikuoret jätetään lattialle. Kupariputkien lisäksi he saattavat viedä esimerkiksi muita metalleja ja ilmanvaihtokoneiston osia.
Ammattivarkaiden avaamat ovet houkuttelevat paikalle esimerkiksi graffitien tekijöitä. Graffiteja tekevät niin aikuiset kuin nuoretkin. He ajattelevat usein, ettei kyseessä ole kenenkään omaisuus, jolloin pintojen koristelua taiteella ei nähdä ongelmana. Graffititaiteilijauransa alussa olevat ihmiset saattavat myös pitää tyhjiä, rakennusten sisällä olevia seiniä hyvinä harjoittelupaikkoina, sillä niissä saa harjoitella ja kokeilla rauhassa.
Tyhjät rakennukset tarjoavat suojan
Tyhjät rakennukset tarjoavat paikan, jossa tehdä asioita katseilta piilossa. Kohteet tarjoavat lapsille ja nuorille paikan kokeilla tulitikkuleikkejä, jotka saattavat vahingossa sytyttää tulipalon. Tyhjiä rakennuksia sytytetään myös tahallaan. Tuhopolton sytyttää yleisimmin nuori aikuinen. Tuhopolttojen taustalla voi olla esimerkiksi mielenterveydenhaasteita.
Avoimet ovet kutsuvat rakennuksiin myös ihmisiä, joille ei ole muuta kattoa tarjolla. Tyhjät rakennukset tarjoavat suojaa ja lämpöä esimerkiksi kodittomille. Lisäksi tyhjät rakennukset houkuttelevat erilaisten päihteiden käyttäjiä, sillä heille on hyvin vähän paikkoja tarjolla. Kodittomat ja päihteidenkäyttäjät eivät useinkaan aiheuta varsinaista tuhoa kohteissa, korkeintaan he saattavat jättää jälkeensä roskia.
Avoin reitti tyhjillään olevaan rakennukseen kutsuu paikalle myös urbaaneja löytöretkeilijöitä. Heidän periaatteisiinsa kuuluu, ettei kohteissa hajoteta mitään eikä vierailuista jää korkeintaan kuin jalanjälkiä. Vierailut saattavat kuitenkin ylläpitää oletusta, että tyhjillään oleviin rakennuksiin on hyväksyttävää tai turvallista mennä.
Lapset ja nuoret tarttuvat tilaisuuteen
Lapset ja nuoret kulkevat tyhjillään oleviin rakennuksiin aikuisten jalanjäljissä. He menevät sisään kohteisiin, joihin aikuiset ovat jo tehneet reitin. Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että lapset ja nuoret hajottavat eniten paikkoja purkukohteissa. He hajottavat esimerkiksi ikkunoita, väliovia, laattoja ja irtaimistoa. He tekevät ilkivaltaa hetken mielijohteesta jännitystä etsien. Nuorilta saattaa puuttua mielekäs tekeminen sekä hengailutilat, jotka vastaisivat heidän omia toiveitaan. He etsivät usein tiloja, jotka olisivat aikuisilta sopivan piilossa.
Osa nuorista osallistuu erilaisiin somehaasteisiin, joilla haetaan arvostusta ja huomiota muiden nuorten keskuudesta. Somehaasteiden yllyttäminä nuoret kuvaavat tyhjillään olevissa purkukohteissa somevideoita, jotka houkuttelevat paikalle lisää ilkivallan tekijöitä.
Vain pieni osa lapsista ja nuorista seikkailee tyhjillään olevissa purkukohteissa. Heistäkin osa haluaa vain seikkailla kohteissa, eikä hajottaa paikkoja.
Lopuksi
Ilkivaltaa aiheuttavat ryhmät eivät välttämättä ajattele aiheuttavansa ilkivaltaa. Vallalla on käsitys, etteivät purkua odottavat rakennukset ole enää kenenkään omaisuutta, ja että niiden materiaalit päätyvät joka tapauksessa kaatopaikalle. Harva tietää, että ilkivalta heikentää materiaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia merkittävästi.
Esimerkiksi tiilissä olevien graffitien nähdään usein estävän niiden uudelleenkäyttö kokonaisina tiilinä, ellei kyseessä ole jokin piiloon jäävä elementti. Joissain tapauksissa graffitien värittämä pinta saatetaan kuitenkin nähdä kiinnostavana yksityiskohtana, jolloin graffitit eivät ole este uudelleenkäytölle.
Tuhopoltot ja varastaminen sen sijaan estävät ehjänä uudelleenkäytön yleensä täysin. Myös hajottaminen on useimmiten este uudelleenkäytölle. Esimerkiksi ikkunat, väliovet, laatat ja irtaimisto ovat yleensä käyttökelvottomia hajottamisen jälkeen.
Tässä artikkelissa on kuvattu ILKIKURI-hankkeessa tehtyjen asiantuntija- ja ryhmähaastatteluiden pohjalta purkukohteen tyypillinen kävijäjoukko, saapumisjärjestys ja aiheuttama ilkivalta. Haastatteluihin osallistui esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkien purkukohteiden ja kiinteistöjen asiantuntijoita, purku-urakoitsijoita, turvallisuusalan asiantuntijoita, kierrätysoperaattoreita, nuorisotyön asiantuntijoita, nuorisotutkija sekä nuorisotyöntekijöitä. Haastattelut toteutettiin vuoden 2026 aikana.