Purkukohteiden ilkivalta halutaan kuriin
Tyhjillään olevat, purkua odottavat rakennukset joutuvat usein ilkivallan kohteiksi. Tämä heikentää mahdollisuuksia hyödyntää purkukohteiden materiaaleja uudelleen. ILKIKURI-hankkeemme etsii ratkaisuja ilkivallan ehkäisemiseksi ja purkukohteiden materiaalien uudenkäytön lisäämiseksi.
Ilkivalta heikentää kiertotalouden toteutumisen edellytyksiä purkukohteissa
Suomessa puretaan vuosittain noin 7 000 rakennusta. Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa purettiin vuonna 2025 yhteensä 565 rakennusta. Tyhjillään olevat, purkua odottavat rakennukset joutuvat usein ilkivallan kohteiksi. Ikkunoita ja ovia rikotaan, rakenteita ja irtaimistoa hajotetaan, tiloja sotketaan ja rakennuksissa tehdään varkauksia tai sytytetään tulipaloja.
”Ilkivalta ei ole vain turvallisuus- ja kustannuskysymys vaan se heikentää myös mahdollisuuksia hyödyntää rakennusten materiaaleja ja osia uudelleen”, sanoo projektitutkijamme Anu Kotilainen.
Uudelleenkäyttö edellyttää, että purkumateriaalit ja -osat säilyvät ehjinä ja hyväkuntoisina. Rakennuksen tyhjilleen jäämisen ja purkamisen välinen aika on usein pitkä, mikä lisää ilkivallan riskiä. Vaurioituneet ikkunat ja ovet altistavat rakennuksen myös sääolosuhteille ja nopeuttavat materiaalien heikkenemistä.
ILKIKURI-hanke kokoaa tietoa ja etsii ratkaisuja
Keväällä käynnistynyt Ilkivalta kuriin ja rakennusten purkumateriaalit kiertoon (ILKIKURI) -hankkeemme pureutuu ilkivaltahaasteeseen. Hanke etsii ratkaisuja purkukohteiden materiaalien uudelleenkäytön lisäämiseksi.
”Kokoamme hankkeessa hajallaan olevaa tietoa purkukohteiden ilkivallasta, tunnistamme vaikuttavimpia ratkaisuja ja luomme pohjaa konkreettisille jatkotoimenpiteille ja pilotoinneille. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä rakennusten ehjänä purkamiselle ja edistää rakentamisen kiertotaloutta”, Anu sanoo.
Ehjänä purkaminen säilyttää materiaalien arvon
Purkamisen määrän arvioidaan kasvavan kaupunkien tiivistymisen sekä vanhojen toimisto- ja teollisuusrakennusten poistuessa käytöstä. Rakennus- ja purkujätettä syntyy Suomessa noin 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa ilman maamassoja. Materiaalihyödyntämisen aste jää yhä alle asetettujen tavoitteiden. Lisäksi suuri osa hyödyntämisestä on betonimurskeen käyttöä maarakentamisessa, mikä sijoittuu jätehierarkiassa melko alhaiselle tasolle.
Ehjänä purkamisessa rakennuksen materiaalit ja osat irrotetaan hallitusti ja lajitellaan jo työmaalla uudelleenkäyttöä varten.
”Kun rakennusosia voidaan käyttää uudelleen, tuotteisiin jo sitoutunut materiaalien ja energian arvo säilyy paremmin kuin kierrätyksessä. Samalla vähenevät neitseellisten raaka-aineiden tarve sekä rakentamisen ilmasto- ja luontovaikutukset”, projektipäällikkömme Aino Hatakka sanoo.
Ilkivallan torjunta avaa uusia mahdollisuuksia
Lajitteleva purku ja rakennusosien uudelleenkäyttö tarjoavat keinoja vähentää jätemääriä, säästää luonnonvaroja ja pienentää rakentamisen päästöjä. Uudelleenkäyttöön soveltuvia purkumateriaaleja ja -osia ovat esimerkiksi ikkunat, ovet, tiilet, metallit, irtaimisto sekä betoni- ja liimapuuelementit. Ilkivallan torjuminen on yksi edellytys sille, että tämä potentiaali saadaan aidosti käyttöön.
”Kun onnistumme vähentämään ilkivaltaa, avaamme samalla uusia mahdollisuuksia rakennusmateriaalien kiertoon ja kiertotalouden edistämiseen”, Aino sanoo.
HSY:n toteuttama ILKIKURI-hanke kestää lokakuuhun 2026 asti. Tarkasteltavana alueena on pääkaupunkiseutu eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Hanke toteutetaan Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettävällä avustuksella. Rahoituksen valvova viranomainen on Uudenmaan liitto.
Lisätietoa:
- Tietoartikkeli: Uudelleenkäyttö kasvuun purkukohteissa — myös ilkivalta on ratkaistava
- ILKIKURI-hanke
- projektitutkija Anu Kotilainen, etunimi.sukunimi@hsy.fi
- projektipäällikkö Aino Hatakka, etunimi.sukunimi@hsy.fi