Ilmansaasteiden pitoisuudet laskivat pääkaupunkiseudulla – uusi vuosiraportti julkaistu
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2025 pääosin hyvä tai tyydyttävä, kertoo HSY:n tuore ilmanlaaturaportti. Useiden ilmansaasteiden pitoisuudet jatkoivat laskuaan kuten edellisinäkin vuosina. Uusi ilmanlaatudirektiivi asettaa tiukemmat tavoitteet hengitysilman laadulle. Katupölyn ja puunpolton päästöt vähenevät hitaasti ja säilyvät edelleen haasteena.
Liikenteen pakokaasut vähenivät, mutta katupöly säilyy haasteena
Viime vuonna erityisesti liikenteen pakokaasujen aiheuttamat ilmanlaatuhaitat vähenivät edelleen pääkaupunkiseudulla.
"Pakokaasun eli typpidioksidin pitoisuudet laskivat kaikilla HSY:n mittausasemilla. Autokannan sähköistyminen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistyminen näkyvät selkeästi ilmanlaadun paranemisena", kertoo ilmansuojeluasiantuntijamme Saija Korhonen.
Pakokaasupäästöjen lisäksi autoliikenne aiheuttaa katupölyä. Katupölyä muodostuu renkaiden kuluttamasta tiepäällysteestä, jauhautuneesta hiekoitusmateriaalista sekä rengas- ja jarrupölystä. Nastarenkaat kuluttavat asfaltin pintaa ja tuottavat katupölyä merkittävästi enemmän kuin kitkarenkaat.
"Hengitettävät hiukkaset eli katupöly heikensi ilmanlaatua varsinkin vilkasliikenteisissä ympäristöissä keväällä ja loppuvuodesta talvirengaskauden alettua. Pölyisiä päiviä oli eniten Kehä III:n varrella Viinikkalassa sekä Helsingin keskustassa Teollisuuskadulla ja Kustaa Vaasan tiellä", Korhonen kertoo.
EU:n nykyiset raja-arvot ilmansaasteille eivät viime vuosina ole ylittyneet pääkaupunkiseudulla, mutta Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvot ylittyvät edelleen laajalti varsinkin typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten osalta.
Puunpoltto heikentää ilmanlaatua pientaloalueilla varsinkin tyynellä pakkassäällä
Mittasimme viime vuonna puunpolton ilmanlaatuvaikutuksia pientaloalueilla Helsingin Tapanilassa, Espoon Lintuvaarassa ja Vantaan Päiväkummussa.
"Pientaloalueilla puunpoltto nosti pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia erityisesti tyyninä pakkasiltoina, jolloin pitoisuudet kohosivat korkeimmiksi kuin vilkasliikenteisissä ympäristöissä", Korhonen sanoo.
Puunpoltossa syntyy myös PAH-yhdisteisiin kuuluvaa bentso(a)pyreeniä. Korkeimmat bentso(a)pyreenin pitoisuudet mitataan pientaloalueilla talvikuukausina. Viime vuonna bentso(a)pyreenin pitoisuudet pysyivät alle EU:n nykyisen tavoitearvon.
"Hyvillä puunpolttotavoilla voi vähentää syntyviä päästöjä merkittävästi. Huonon polton päästöt ovat monikertaiset verrattuna taitavaan kuivan puun polttoon hyvässä tulisijassa. Puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja leviävät lähialueen hengitysilmaan", Korhonen kertoo.
Uusi ilmanlaatudirektiivi kiristää vaatimuksia hengitysilmalle ja lisää yhä pienempien hiukkasten mittauksia
Tänä vuonna kansalliseen lainsäädäntöön viedään uusi EU:n ilmanlaatudirektiivi, jossa nykyisiä ilmanlaadun raja-arvoja tiukennetaan huomattavasti. Tiukemmat raja-arvot edellyttävät lisätoimia erityisesti katupölyn ja puunpolton päästöjen hallinnassa.
"Katupöly säilyy ilmanlaadun suurimpana haasteena. Jotta tiukentuvat raja-arvot saavutetaan vuoteen 2030 mennessä, tulee katupölyn vähentämistoimia edelleen tehostaa", Korhonen toteaa.
Uudessa ilmanlaatudirektiivissä annetaan myös mittausvelvoitteita ultrapienille hiukkasille. Ultrapienet hiukkaset ovat kooltaan alle 100 nanometrin hiukkasia, joita mitataan lukumääräpitoisuutena ilmassa. HSY on tehnyt ultrapienten hiukkasten mittauksia suuntaa antavasti jo yli 20 erilaisessa mittauspaikassa.
"Korkeimmat lukumääräpitoisuuden vuosikeskiarvot ovat olleet vilkasliikenteisten kehäteiden ja sisääntuloväylien läheisyydessä, vilkasliikenteisissä kerrostalojen reunustamissa katukuiluissa ja lentokentän vieressä. Satamissa ja niiden lähistöllä laiva- ja autoliikenteen sekä työkoneiden päästöt lisäävät ultrapienten hiukkasten pitoisuuksia. Pientaloalueilla pitoisuudet ovat yleensä melko matalia", Korhonen luettelee.
Ultrapienille hiukkasille ei ole vielä säädetty ohje- tai raja-arvoja. Mittausvelvoitteen myötä on tarkoitus saada parempaa ymmärrystä ultrapienten hiukkasten pitoisuuksista eri ympäristöissä, jotta niille voidaan antaa tulevaisuudessa raja- tai ohjearvoja.
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2025 -raportti on luettavissa osoitteessa: hsy.fi/ilmanlaatujulkaisut
Tietoa ilmansaasteista
- Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
- Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
- Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
- Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.
- Bentso(a)pyreeni kuuluu PAH-yhdisteisiin, joita syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Bentso(a)pyreeni ja monet muut PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
- Ilmasta mitataan hiukkasten lukumääräpitoisuutta perinteisen massapitoisuuden lisäksi. Kaupunki-ilmassa lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen lähipäästöistä peräisin olevia ultrapieniä hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengityselinten ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet sekä laiva- ja lentoliikenne.
- Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.
- Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvot ovat suosituksia ilmansaasteiden pitoisuuksille, jotka ohjaavat ympäristöviranomaisten kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa.