Ilmanlaatu paranee pääkaupunkiseudun pientaloalueilla hitaammin kuin vilkasliikenteisillä alueilla

Puunpoltto, liikenteen pakokaasut ja katupöly aiheuttavat toisinaan korkeita hiukkaspitoisuuksia. Liikenteen pakokaasupäästöt ovat HSY:n mittausten mukaan selkeästi vähentyneet pääkaupunkiseudulla vuosien myötä. Puunpolton päästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin liikenteen.

Pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuudet laskivat hieman viime vuonna

HSY:n mittausten mukaan pienhiukkasten ja niiden sisältämän mustan hiilen pitoisuudet laskivat hieman viime vuonna ja ovat yleisesti laskeneet viimeisen 10 vuoden aikana. Mustan hiilen pitoisuudet ovat madaltuneet voimakkaimmin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Pitoisuudet vilkasliikenteisillä alueilla ovat nykyään samalla tasolla kuin pientaloalueilla.

- Mustan hiilen eli noen päästöjä ovat vähentäneet tehokkaasti ajoneuvojen sähköistyminen ja pakokaasujen puhdistustekniikat. Puunpolton päästöissä ei ole ollut yhtä jyrkkää laskua, koska tulisijojen päästönormit ovat kiristyneet hitaammin. Myös tulisijakannan uudistuminen on hidasta, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Liikenteen ja puunpolton lisäksi pääkaupunkiseudun ulkoilmaan kulkeutuu pienhiukkasia ja mustaa hiiltä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Maailman terveysjärjestö WHO:n antama suositusluontoinen vuosiohjearvo pienhiukkasille ylittyy vielä laajalti vilkasliikenteisissä ympäristöissä sekä pientaloalueilla. Mustan hiilen pitoisuudelle ulkoilmassa ei ole toistaiseksi olemassa normeja.

Kuvio 1. Mustan hiilen vuosipitoisuudet eri ilmanlaadun mittausasemilla vuosina 2009–2023.

Pientaloalueilla esiintyy korkeita hiukkaspitoisuuksia talvi-iltoina

- Pientaloalueilla esiintyy korkeita mustan hiilen ja pienhiukkasten pitoisuuksia erityisesti iltaisin. Pitoisuudet voivat tyyninä pakkasiltoina kohota korkeammiksi kuin vilkasliikenteisillä alueilla ruuhka-aikoina, Korhonen kertoo.

Puunpolton savujen leviämiseen ja laimenemiseen vaikuttavat tuulen suunta ja nopeus, yleinen säätila sekä rakennusten sijainti ja piipun korkeus.

- Olemme mitanneet pientaloalueilla korkeimmat ilmansaasteiden pitoisuudet pakkassäällä, heikkotuulisina päivinä, jolloin savu jää leijumaan hengitysilmaan. Lämpimät talvet vähentävät yleisesti asuntojen lisälämmityksen tarvetta, Korhonen kertoo.

Kuvio 2. Mustan hiilen pitoisuuden vaihtelu vuonna 2023 pääkaupunkiseudun eri mittausasemilla eri vuorokaudenaikoina.

PAH-pitoisuudet koholla pientaloalueilla

Puunpolton hiukkaspäästöt sisältävät myös syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä. HSY mittasi viime vuonna PAH-yhdisteisiin kuuluvan bentso(a)pyreenin pitoisuuksia sekä vilkkaasti liikennöidyillä alueilla että pientaloalueilla. Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet olivat korkeimmat pientaloalueilla.

- Bentso(a)pyreenin pitoisuudet voivat vaihdella paljonkin eri pientaloaluiden välillä ja sisällä. Kohonneita pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. Puusaunojen ja paljujen käyttö voi nostaa bentso(a)pyreenin pitoisuuksia myös lämmityskauden ulkopuolella, Korhonen sanoo.

Puunpolton lisäksi myös katupöly sitkeä ilmanlaatuongelma

Katupöly nostaa pienhiukkasten lisäksi suurempien hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Katupölyn pitoisuuksia on onnistuttu laskemaan pitkällä aikavälillä. Pölyisiä päiviä on edelleen runsaasti keväisin, ja WHO:n vuorokausiohjearvot ylittyvät vilkasliikenteisissä ympäristöissä pääkaupunkiseudulla.

Julkaisemme Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2023 -raportin kesäkuussa 2024. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Tietoa ilmansaasteista

• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
  
  
• Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.
  
  
• PAH-yhdisteitä, joihin bentso(a)pyreeni kuuluu, syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Bentso(a)pyreeni ja monet muut PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.

Lisätietoa:

• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana
• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Vinkkejä oikeaoppiseen puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi
• Ilmanlaadun sääntely -tietoartikkeli
• Ilmansaasteiden terveyshaitat -tietoartikkeli
• Pääkaupunkiseudun ilmanlaatuselvitys 2022 (pdf)
• ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen, etunimi.sukunimi@hsy.fi