Asuntokatsaus: Helsingin seudun kasvu näkyy asuntojen hallintamuotojen muutoksissa
Artikkelissa tarkastellaan Helsingin seudulle MAL-sopimusten aikakaudella rakennettuja uusia asuntoja hallintamuotojen näkökulmasta. Samalla tarkastellaan seudun koko asuntokannassa tapahtuneita muutoksia. Tarkastelun aikajänne, vuodesta 2012 vuoteen 2024 kattaa kolme MAL-sopimuskautta. Niiden aikana on rakennettu noin 19 % Helsingin seudun nykyisistä asunnoista. Tarkastelun aineistoina on käytetty Helsingin seudun MAL-sopimusten seurannasta vuodesta 2012 lähtien kertynyttä tietoaineistoa sekä Tilastokeskuksen tuottamaa asuntokantaa kuvaavaa tilastotietoa.
Tietoartikkelissa tarkastellun ajanjakson kuluessa Helsingin seudulle on rakennettu 19 % sen nykyisestä asuntokannasta. Aivan viimeisimpiä vuosia lukuun ottamatta rakentaminen on ollut vilkasta. Uudisrakentaminen on ollut vahvasti vapaarahoitteista ja kerrostalovaltaista. Aiemmista tarkasteluista tiedetään, että uudistuotanto on myös painottunut pieniin asuntoihin.
Vuodesta 2015 onkin alkanut vuokra-asumisen vuosikymmen. Se näkyy paitsi uudistuotannon hallintamuotorakenteessa, myös vanhassa asuntokannassa tapahtuneina muutoksina. Vielä vuonna 2012 seudun vuokra-asunnot jakautuivat noin puoliksi vapaarahoitteisiin ja valtion tukemiin vuokra-asuntoihin. Vuoden 2023 lopussa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus oli 66 % ja valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus 34 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lukumäärä on ajanjaksolla kasvanut peräti 83 %. Vuokramarkkinoilla kysyntää ovat kasvattaneet ajanjakson muuttovoitto etenkin ulkomailta, sekä jossain määrin varmasti myös se, että opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin syksyllä 2017 (kesään 2025 saakka).
Väestöennusteiden perusteella merkittävä osa seudun väestönkasvusta saadaan tulevaisuudessa maahanmuutosta. Muuttajat asettuvat yleensä aluksi vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin, joten toteutuessaan kehitys pitää vuokra-asuntojen kysyntää yllä tulevaisuudessakin. Toisaalta asumistukeen tehdyt muutokset ja leikkaukset saattavat vähentää ainakin suhteellisen korkean vuokratason asuntoihin kohdistuvaa kysyntää. Vanhojen valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen siirtyminen vapaille markkinoille laina-ajan ja rajoitusten päätyttyä, tai kohteiden purkaminen, todennäköisesti pienentää kaikkein edullisimman vuokratason tarjontaa. Se, miten nämä erilaiset mahdolliset kehityskulut lopulta näkyvät kaupunginosien väestörakenteessa, riippuu ehkä eniten kunkin alueen asuntokannan monipuolisuudesta ja joustavuudesta. Lisäksi vaikutusta on muilla asuinympäristön vetovoimatekijöillä, lähiympäristön ja palveluiden laadulla sekä alueen saavutettavuudella.
Uudistuotanto on ollut vahvasti vapaarahoitteista
1. Helsingin seudulle vuosina 2012–2024 valmistuneet asunnot hallintamuodoittain. Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Vuosina 2012–2024 Helsingin seudulle on valmistunut kaikkiaan noin 196 000 asuntoa, eli keskimäärin hieman yli 15 000 asuntoa vuodessa. Siitä valtaosa on ollut vapaarahoitteista tuotantoa (kuva 1). Valtion tukeman tai eri tavoin sääntelemän tuotannon osuus on ollut neljännes. Pitkällä korkotukilainalla rahoitettuja tavallisia vuokra-asuntoja oli 11 % tuotannosta ja erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja 4 %. Asumisoikeusasuntoja oli 6 % tarkastelujaksolla valmistuneista asunnoista. Lyhyellä korkotuella tai valtion takauslainalla rahoitettujen vuokra-asuntojen yhteenlaskettu osuus oli 4 %.
2. Helsingin seudulle vuosina 2012–2024 valmistuneet asunnot hallintamuodoittain. Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Tarkastelujakson alkuvuosina valmistuneiden asuntojen lukumäärä oli noin 11 000–12 000 asuntoa vuodessa (kuva 2). Vuodesta 2016 alkanut rakentamisen nousukausi nosti kokonaistuotannon vuosittaista määrää useilla tuhansilla asunnoilla. Huippuvuonna 2023 Helsingin seudulle valmistui yli 20 000 uutta asuntoa. Rakentamisen taantuma näkyi Helsingin seudulla valmistuneiden asuntojen lukumäärän rajuna laskuna vasta vuonna 2024. Asuntorakentamisen aloituksissa taantuman vaikutus näkyy vuoden 2021 jälkeen voimakkaasti laskevana trendinä (kuva 4).
3. Helsingin seudulle vuosina 2012–2024 valmistuneet asunnot, hallintamuotojen suhteelliset osuudet vuosittain. Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Tarkasteltaessa uudistuotannon hallintamuotorakennetta vuodesta 2012 vuoteen 2024 suhteellisten osuuksien mukaan nähdään, että säännellyn tuotannon osuus valmistuneista asunnoista oli suurimmillaan vuonna 2012 (kuva 3). Tuolloin osuus kipusi yli 40 prosentin, kun mukaan lasketaan lyhyen korkotuen vuokratalot. Pitkällä korkotukilainalla rakennettujen asuntojen osuus oli hieman alle 30 %. Sen jälkeen säänneltyjen asuntojen osuus väheni ollen matalimmillaan vuosina 2020–2022. Tuolloin pitkällä korkotukilainalla rakennettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen yhteenlaskettu osuus oli hieman alle 20 % koko tuotannosta.
Valmistuneiden asuntojen lukumäärässä nähdään selkeä lasku vuoden 2023 tasosta vuoteen 2024, vähennystä on peräti 53 % (kuva 2). Erityisesti vapaarahoitteisten valmistuneiden asuntojen määrä väheni. Sen myötä säännellyn tuotannon osuus nousi jälleen 35 prosenttiin valmistuneista asunnoista. Pitkällä korkotukilainalla rakennettujen asuntojen osuus oli hieman yli 30 % (kuva 3).
4. Asuntorakentamisen aloitukset Helsingin seudulla vuosina 2012–2024 hallintamuodon mukaan tarkasteltuna. Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Aloituksia tarkasteltaessa rakentamisen taantuman vaikutus alkoi vuoden 2021 jälkeen (kuva 4). Vuonna 2024 aloituksia oli peräti 69 % vähemmän kuin vuonna 2021. Aloituksista pitkällä korkotuella rahoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osuus oli vuonna 2024 jo 46 %. Kun säänneltyyn tuotantoon lasketaan mukaan vielä valtion takauksella rakennetut vuokratalot sekä lyhyen korkotuen vuokratalot, säännellyn tuotannon osuus aloituksista kasvoi 55 prosenttiin (noin 3 600 aloitettua asuntoa). Vastaavasti vapaarahoitteisen tuotannon osuus oli vain 45 % (noin 3 000 aloitettua asuntoa). Tämä kehitys kuvastaa hyvin valtion tukeman tuotannon perinteistä roolia rakentamisen suhdanteita tasaavana tuotantomuotona.
Aineistolähde:
HSY:n MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet vuokra-asuntokannan rakenteessa
5. Helsingin seudun asuntokanta hallintaperusteen mukaan vuosina 2012 ja 2023. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Yleisin hallintaperuste seudun asunnoissa on koko tarkastelujakson ajan ollut asunto-osakeyhtiössä sijaitseva omistajan itsensä käytössä oleva asunto (kuva 5). Vuosia 2012 ja 2023 verrattaessa omistusasuntojen määrä on mittavan asuntotuotannon ansiosta jonkin verran kasvanut. Selkeästi suurin muutos nähdään kuitenkin vuokra-asuntoja tarkasteltaessa (kuva 5).
6. Helsingin seudun asuntokannan kehitys 2012–2023 hallintamuodoittain. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Vielä vuonna 2012 valtion tukemien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen ja vastaavasti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrät olivat suunnilleen tasoissa (kuva 6). Sen sijaan vuonna 2023 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lukumäärä oli peräti 83 % suurempi kuin vuonna 2012. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja onkin lukumääräisesti seuraavaksi eniten omistajan asumien asunto-osakkeiden jälkeen.
Arava- ja korkotukivuokra-asuntoja oli vuonna 2023 seudulla kaikkiaan noin 121 700 asuntoa. Niiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2012 noin 6 770 asunnolla, eli viidellä prosentilla. Asumisoikeusasuntojen lukumäärä on kasvanut tarkastelujakson aikana noin 55 % (kuva 5).
Hallintaperuste määritellään pääasiassa vain asutuille asunnoille. Tuntematon hallintaperuste sisältää asunnot, joilla ei ole vakinaisia asukkaita. Muu hallintaperuste viittaa esimerkiksi asumiseen sukulaisen omistamassa asunnossa ilman vuokrasopimusta.
Aineistolähde:
Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta on kasvanut
7. Helsingin seudulle 2012–2024 valmistuneet vapaarahoitteiset vuokra-asunnot (vuokrataloissa). Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
MAL-seurannassa vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi luokitellaan asunnot, jotka sijaitsevat vapaarahoitteisissa vuokrataloissa. Tämä johtuu siitä, että seurantatiedoissa valmistuvien asuntojen hallintamuototieto perustuu rakennusluvassa mainittuun hallintamuotoon. MAL-seurannan mukaan Helsingin seudulle on valmistunut vuosina 2012–2024 yhteensä noin 45 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa (kuva 7). Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on seudulla valmistunut erityisesti Helsinkiin, lähes 15 000 asuntoa, sekä Espooseen, lähes 14 300 asuntoa. Helsingin ja Espoon yhteenlaskettu osuus on 55 % seudun tuotannosta. Vantaalle vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistui noin 8 500 ja KUUMA-kuntiin hieman yli 7 100.
MAL-seurannan tuotantotiedoista, kuten muistakaan rakentamista kuvaavista tilastolähteistä, ei voida nähdä suoraan, mikä osuus valmistuvista vapaarahoitteisista omistusasunnoista on päätynyt sijoittajakaupan myötä vuokramarkkinoille. Myöskään vuokralla olevia asuntoja kuvaavissa avoimissa tilastolähteissä ei tarkastella asuntoja rakentamisvuoden mukaan, joten niidenkään perusteella ei tätä tietoa saada.
8. Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Helsingin seudulla vuosina 2012 ja 2023. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Kun tarkastellaan rinnakkain tarkastelujakson tuotantotietoja ja asuntokannan kokonaisuutta kuvaavia tietoja, nähdään, että vuokralla olevien asuntojen määrä on lisääntynyt huomattavasti enemmän kuin vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on tuotannon seurantatietojen mukaan rakennettu (kuvat 8 ja 9). Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kanta on kasvanut Helsingin seudulla kaikkiaan noin 108 000 asunnolla. Kasvua on kaikkiaan 83 %, kun verrataan vuoden 2023 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lukumäärää vuoden 2012 tilanteeseen. Suhteellisesti suurin kasvu on tapahtunut Espoossa ja Vantaalla.
9. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrän kasvu vuodesta 2012 vuoteen 2023 sekä vuosina 2012–2024 valmistuneet vapaarahoitteiset vuokra-asunnot (vuokrataloissa). Aineistolähteet: Asuntokantaa kuvaava aineisto Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto), asuntotuotantoa kuvaava aineisto HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Kuviossa 9. on vertailun vuoksi tarkasteltu vapaarahoitteisten vuokratalojen asuntotuotantoa tarkastelujaksolla ja samaan aikaan tapahtunutta vuokra-asuntokäytössä olevien vapaarahoitteisten asuntojen lukumäärän muutosta Helsingin seudun kunnissa. Tilastojen perusteella selkeä johtopäätös on siten se, että yhä useampi omistusasunto – niin uudessa kuin vanhassakin kannassa – on tarkastelujaksolla siirtynyt vuokramarkkinoille.
Aineistolähteet:
Asuntokantaa kuvaava aineisto Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto), asuntotuotantoa kuvaava aineisto HSY:n MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Valtion tukemia vuokra-asuntoja on vähemmän kuin aiemmin
Vuodesta 2012 vuoteen 2023 valtion ja seudun kuntien välisissä MAL-sopimuksissa määriteltiin valtion tukemille asunnoille määrällinen tuotantotavoite. Tavoite koski jokaista sopimukseen osallistuvaa seudun kuntaa. Uusia valtion tukemia vuokra-asuntoja onkin tarkastelujaksolla valmistunut Pornaista lukuun ottamatta kaikkiin seudun kuntiin, vaikka sopimuksessa määritellyt tavoitteet eivät aina ole toteutuneet täysimääräisesti.
10. Helsingin seudulle 2012–2024 valmistuneet valtion tukemat vuokra-asunnot (pitkä korkotuki). Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettuja uusia vuokra-asuntoja valmistui tarkastelujaksolla seudulle kaikkiaan noin 30 000 (kuva 10). Niistä noin 29 % oli niin sanotuille erityisryhmille tarkoitettuja. Erityisryhmäasuntoja on rakennettu ikääntyneille, vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, asunnottomille, autismikirjon henkilöille, erityistä tukea tarvitseville nuorille sekä opiskelijoille. Erityisryhmäasuntojen osuus valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista oli suurin Vihdissä (40 %), Tuusulassa (38 %), Kirkkonummella (37 %) ja Helsingissä (36 %). Määrällisesti eniten erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja valmistui Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle, yhteensä 7 420 asuntoa.
11. Arava- ja korkotukiasuntojen osuus kunnan asuntokannasta, vertailu vuosien 2012 ja 2023 välillä. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen osuus Helsingin seudun asuntokannasta oli 18,4 % vuonna 2012, mutta vuoteen 2023 mennessä osuus oli pienentynyt 14,1 prosenttiin (kuva 11). Osuuden laskua selittää kaksi samaan suuntaan vaikuttavaa kehityskulkua. Uusien asuntojen rakentaminen on ollut vilkasta, mutta valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus tuotannosta on ollut vain keskimäärin 15 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan osa vanhoista arava- ja korkotukivuokra-asunnoista on laina-ajan päätyttyä poistunut sääntelyn piiristä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien omistuksessa olevien vuokrataloyhtiöiden asuntokannassa rajoituksista vapautuneet kohteet on yleensä päätetty säilyttää samassa käytössä, samoin periaattein, kuin rajoitusaikanakin. Valtion tukemia vuokra-asuntoja on kuitenkin myös muiden omistajien hallinnassa, ja näissä kohteissa rajoituksista vapautuminen voi tarkoittaa kiinteistöjen siirtymistä vapaille vuokramarkkinoille. Joitakin huonokuntoisia kohteita on myös purettu ja tilalle on saatettu rakentaa muita kuin Ara-vuokra-asuntoja.
Valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus kunnan koko asuntokannasta on kuitenkin kasvanut Sipoossa (kolme prosenttiyksikköä) ja Nurmijärvellä (yhden prosenttiyksikön). Kaikissa muissa kunnissa osuus on pienentynyt, suhteellisesti eniten Keravalla ja Vantaalla (6,7 prosenttiyksikköä kummassakin). (Kuva 11)
12. Arava- ja korkotukivuokra-asunnot vuosina 2012 ja 2023 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Helsingin seudun Ara-vuokra-asuntokanta on tarkastelujaksolla pienentynyt paitsi suhteellisesti, myös absoluuttisesti (kuvat 12 ja 13). Isoista kaupungeista suurin suhteellinen muutos on ollut Vantaalla, -11,6 %, eli noin 2 260 Ara-vuokra-asunnon vähenemä.
Taulukko: Pitkällä korkotukilainalla rakennetut arava- ja korkotukivuokra-asunnot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuosina 2012 ja 2013 sekä kannassa tapahtuneet muutokset. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
| 2012 | 2023 | Muutos, lkm | Muutos, % | |
| Helsinki | 69 131 | 65 786 | -3 345 | -4,8 % |
| Espoo | 22 945 | 22 185 | -760 | -3,3 % |
| Vantaa | 19 518 | 17 255 | -2 263 | -11,6 % |
13. Arava- ja korkotukivuokra-asunnot vuosina 2012 ja 2023 KUUMA-kunnissa ja Kauniaisissa. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa Ara-vuokra-asuntojen lukumäärä on pienentynyt Hyvinkäällä, Keravalla, Kirkkonummella, Vihdissä, Mäntsälässä, Kauniaisissa ja Pornaisissa. Suurimmat suhteelliset vähenemät ovat tapahtuneet Vihdissä (-26 %), Keravalla (-23 %) ja Hyvinkäällä (-18 %). Lukumäärä on kasvanut Järvenpäässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Sipoossa. (Kuva 13)
Uusin, 13.12.2024 allekirjoitettu Helsingin seudun MAL-sopimus ei enää sisällä valtion tukemaa asuntotuotantoa koskevia määrällisiä tavoitteita. Petteri Orpon hallitusohjelmaa toteuttavat muutokset valtion tukemien korkotukilainojen myöntövaltuuksiin merkitsevät sitä, että perinteisten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen on tulevaisuudessakin varsin vähäistä. On siis ennakoitavissa, että muun rakentamisen elpyessä valtion tukemien vuokra-asuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta edelleen pienenee.
Lisätietoja valtion tuesta asuntorakentamiseen löydät Varken sivuilta.
Aineistolähteet:
Asuntokantaa kuvaava aineisto Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto), asuntotuotantoa kuvaava aineisto HSY:n MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Muokattu tekstiä 18.9.2025 kaupunkien omien vuokrataloyhtiöiden omistamien, rajoituksista vapautuneiden vuokra-asuntojen käytön osalta.
Valtion tuella on rakennettu myös kevyemmin säänneltyjä vuokra-asuntoja
Valtion tukemien pitkän korkotuen vuokra-asuntojen ja täysin sääntelemättömien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen lisäksi Helsingin seudulle on tarkastelujaksolla rakennettu hieman yli 7 000 vuokra-asuntoa lyhytaikaisella korkotukilainalla tai valtion takauslainalla. Näiden rahoitusmuotojen valtion tuki on pitkäaikaista korkotukilainaa kevyempi, mutta kevyempää on myös niihin rajoitusaikana kohdistuva sääntely.
14. Helsingin seudulle valmistuneet lyhyellä korkotukilainalla rahoitetut vuokra-asunnot kunnittain 2012–2024. Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja on tarkastelujaksolla valmistunut Helsingin seudulle hieman yli 5 000 (kuva 14). Selkeästi eniten niitä valmistui tarkastelujakson alussa vuonna 2012, noin 1 570 asuntoa, eli noin 31 % koko jakson tuotannosta. Toinen huippu tapahtui vuonna 2021, jolloin seudulle valmistui noin 870 lyhyen korkotuen vuokra-asuntoa. Muina vuosina on valmistunut keskimäärin 236 asuntoa vuodessa.
Lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja on valmistunut pääasiassa Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. KUUMA-kuntien yhteenlaskettu osuus on yhtä suuri kuin Vantaan osuus.
Lyhytaikaisen korkotukilainan käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat voimassa kymmenen vuoden ajan. Asunnot on rajoitusten voimassaolon ajan kohdistettava pieni- ja keskituloisille ruokakunnille ja asuntoja on käytettävä vakituiseen asumiseen. Asuntojen vuokratasoa säädellään, joskaan ei yhtä tiukasti kuin pitkäaikaisen korkotuen omakustannusperusteisuudessa. Lyhytaikaisella korkotukilainalla rakennettaville asunnoille on asetettu esteettömyyttä ja kohteiden huoneistotyyppijakaumia koskevia laatuvaatimuksia.
15. Helsingin seudulle valmistuneet valtion takauslainan avulla rahoitetut vuokra-asunnot kunnittain 2012–2024. Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Valtion takauslainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja valmistui Helsingin seudulle tarkastelujaksolla hieman alle 2 000, eli keskimäärin noin 150 asuntoa vuodessa (kuva 15). Myös näitä asuntoja on valmistunut eniten pääkaupunkiseudulle, kaikkein eniten Vantaalle, noin 900 asuntoa, eli 46 % seudun tuotannosta. KUUMA-kunnissa valtion takauslaina on ollut suosituin Järvenpäässä, johon on valmistunut 148 vuokra-asuntoa valtion takauslainalla.
Takauslainalla rahoitettuja vuokrakohteita säädellään varsin vähän verrattuna korkotukilainoitettuihin kohteisiin. Asuntoja on käytettävä vakinaiseen vuokra-asumiseen takausajan keston ajan, kuitenkin vähintään 20 vuotta. Takauslainaan ei liity asukasvalintaa tai vuokratasoa koskevia rajoituksia.
Lisätietoja valtion tukeman asuntorakentamisen tukimuodoista ja niihin liittyvistä ehdoista löydät Varken sivuilta.
Aineistolähde:
HSY:n MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Asumisoikeusasunnot ovat uudehkojen kerrostalovaltaisten alueiden asumismuoto
16. Helsingin seudulle vuosina 2012–2024 valmistuneet asumisoikeusasunnot kunnittain. Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Helsingin seudulle on vuosina 2012–2024 valmistunut kaikkiaan hieman yli 12 500 asumisoikeusasuntoa (kuva 16). Valmistuneiden asuntojen lukumäärä on vaihdellut vuosittain ilman erityistä kehitystrendiä, ollen alimmillaan noin 570 ja ylimmillään noin 1 300 asuntoa vuodessa. Noin puolet asunnoista on valmistunut Helsinkiin. Espoon ja Vantaan osuudet ovat yhtä suuret, 16 % seudun tuotannosta. Kehyskuntien yhteenlaskettu osuus on 17 % valmistuneista asumisoikeusasunnoista.
Kunnittain tarkastellen asumisoikeusasuntojen osuus kuntaan valmistuneista asunnoista oli suurin Keravalla (10,3 %), Hyvinkäällä (9,6 %) ja Helsingissä (9 %). Kauniaisiin, Mäntsälään ja Pornaisiin ei valmistunut yhtäkään asumisoikeuskohdetta.
Asumisoikeusasunnot ovat pääosin valmistuneet kerrostaloihin. Rivitaloihin tai muihin pientaloihin valmistui tarkastelujaksolla kaikkiaan 1 736 asumisoikeusasuntoa, mikä on hieman alle 14 % kaikista asumisoikeusasunnoista.
17. Helsingin seudun asumisoikeusasunnot kunnittain vuonna 2023. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Asumisoikeusjärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1990, ja ensimmäiset asumisoikeuskohteet rakennettiin Helsingin seudulle 1990-luvun alkupuolella. Vuonna 2023 Helsingin seudulla oli kaikkiaan lähes 31 000 asumisoikeusasuntoa. Niistä 43 % sijaitsi Helsingissä, 20 % Espoossa ja 19 % Vantaalla. Asumisoikeusasuntojen osuus seudun koko asuntokannasta on edelleen pieni, noin 3,5 % kaikista asunnoista vuonna 2023. Kunnittain tarkastellen niiden osuus asuntokannasta on suurin Keravalla (6,2 %), Tuusulassa (4,5 %) ja Vantaalla (4,4 %).
Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin kaupunginosia, joissa asumisoikeusasuntojen osuus on merkittävästi näitä keskiarvoja suurempi. Tätä tietoartikkelia varten poimittiin tarkasteluun Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta kaupunginosia vastaavat tilastoalueet, joissa asumisoikeusasuntojen osuus ylittää 10 %. Tällaisia alueita oli 36 (kaikkiaan 278 alueesta). On hyvä huomata, että hallinnollinen aluejako on kussakin kaupungissa hieman erilainen. Erityisesti Vantaalla alueet ovat suurempia kuin Helsingissä tai Espoossa, ja siten asuntokannaltaan monipuolisempia. Näin ollen asumisoikeusasuntojen prosenttiosuudet kaupunginosissa ovat Vantaalla selkeästi pienempiä kuin Helsingissä tai Espoossa. Kuitenkin kussakin kaupungissa uudehkot, kerrostalovaltaiset alueet ovat tyypillisesti sellaisia, joissa asumisoikeusasuntojen osuus on keskiarvoa suurempi.
Suurimmillaan asumisoikeusasuntojen osuus on Helsingissä Alppikylässä (39 %), Kivikossa (32 %) sekä Kruunuvuorenrannassa ja Viikinmäessä (kummassakin 20 %). Espoossa suurimmat asumisoikeusasuntojen osuudet ovat Gumbölessä (27 %), Malminmäessä ja Lintukorvessa (noin 23 % kummassakin) sekä Karhusuolla (20 %). Vantaalla on suurehkoja osuuksia Keimolassa (26 %), Asolassa ja Pakkalassa (hieman alle 12 % kummassakin) sekä Koivukylässä (noin 11 %).
Uusien korkotukilainojen myöntäminen asumisoikeusasuntojen rakentamiseen on Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti lopetettu siten, että hakemuksia ei enää vuoden 2024 alusta lähtien ole otettu vastaan. Viimeisten uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen alkaa vuoden 2025 aikana. MAL-seurannan tietojen mukaan vuonna 2024 Helsingin seudulla käynnistyi kaikkiaan noin 890 uuden asumisoikeusasunnon rakentaminen. Kuntien asiantuntijat arvioivat, että vuonna 2025 käynnistyisi noin 790 uuden asumisoikeusasunnon rakentaminen. Näin ollen asumisoikeusasuntojen kanta vakiintuisi Helsingin seudulla hieman alle 33 000 asuntoon.
Aineistolähteet:
Asuntokantaa kuvaava aineisto Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto), asuntotuotantoa kuvaava aineisto HSY:n MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Omistusasuminen on kerrostalovaltaista Helsingissä, pientalovaltaista muualla seudulla
18. Helsingin seudulle 2012–2024 valmistuneet omistusasunnot talotyypin mukaan. Aineistolähde: HSY/MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Tarkastelujaksolla 2012–2023 Helsingin seudulle valmistui noin 101 700 omistusasuntoa, joista kerrostaloasuntojen osuus oli lähes 68 %. Omistusasuntoja valmistui siten keskimäärin 7 820 asuntoa vuodessa, joista kerrostaloihin keskimäärin 5 280 asuntoa vuodessa (kuva 18).
Pientaloasuntojen osuus vuosittain valmistuneista omistusasunnoista on ollut keskimäärin kolmannes, noin 2 650 asuntoa vuodessa (kuva 18). Korkein osuus oli vuonna 2012, peräti 47 %, ja matalin vuonna 2019, vain 23 %. Vuonna 2019 saavutettiin myös omistusasuntotuotannon määrällinen huippu, noin 11 640 asuntoa. Valmistuneiden pientalojen määrän vaihtelu on paljon vähäisempää kuin vaihtelu niiden suhteellisessa osuudessa. Suhteellisen osuuden muutokset selittyvätkin juuri pienten kerrostaloasuntojen tuotantobuumilla.
19. Omistusasunnot vuonna 2023 talotyypin mukaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Helsingin seudulla oli vuoden 2023 lopussa kaikkiaan noin 409 000 omistajan itsensä asumaa asuntoa. Niistä noin 40 % sijaitsee Helsingissä, noin 19 % Espoossa ja noin 15 % Vantaalla. KUUMA-kuntien yhteenlaskettu osuus on noin 26 %.
Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeissa omistusasuntokanta painottuu kerrostaloasuntoihin erityisen selkeästi Helsingissä (kuva 19). Helsingin omistusasunnoista on kerrostaloissa lähes 76 % ja pientaloissa vastaavasti noin 24 %. Espoossa ja Vantaalla yli puolet omistusasunnoista on erillispientaloasuntoja (59 % Espoossa ja noin 56 % Vantaalla).
Kaikkiaan pääkaupunkiseudulla on hieman yli 122 000 omistajan asumaa pientaloasuntoa. Kauniainen on mukana tässä luvussa, vaikka mittakaavan vuoksi se esitetäänkin KUUMA-kuntien kanssa samassa kuviossa 20.
20. Omistusasunnot vuonna 2023 talotyypin mukaan KUUMA-kunnissa ja Kauniaisissa. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
KUUMA-seudulla omistusasunnoista noin 81 % on erillispientaloissa. Omistajan omassa käytössä olevia kerrostaloasuntoja löytyy KUUMA-kuntien keskiarvoa enemmän radanvarren kaupungeista, eli Hyvinkäältä (4 900 asuntoa), Keravalta (4 570 asuntoa) ja Järvenpäästä (3 900 asuntoa). Erityisen pientalovaltaista omistusasuntokanta on maaseutumaisissa KUUMA-kunnissa, varsinkin Pornaisissa, Mäntsälässä, Vihdissä ja Nurmijärvellä. (Kuva 20)
Aineistolähteet:
Asuntokantaa kuvaava aineisto Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto), asuntotuotantoa kuvaava aineisto HSY:n MAL-seurannan tiedot (Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat).
Kaupungeissa on monipuolisempi hallintamuotorakenne kuin seudun maaseutumaisemmissa kunnissa
21. Asuntokannan hallintamuotojakauma 2023 Helsingin seudun kunnissa. Aineistolähde: Aluesarjat-tietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).
Tässä tietoartikkelissa asuntokantaa on tarkasteltu jäsentäen Helsingin seudun kokonaisuutta hallintamuoto kerrallaan. Myös hallintamuotojakauman kokonaisuuden tarkastelu kunnittain kuvastaa seudun yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia (kuva 21). Tiiviin kaupunkirakenteen ja hyvän saavutettavuuden alueella vuokra-asuntojen osuus on selvästi suurempi kuin maaseutumaisemmilla alueilla, etäällä ytimestä ja raideliikenteen asemista. Maaseutumaisemmissa KUUMA-kunnissa korostuu erityisesti erillispientalojen suuri osuus, sekä suhteellisen pieni valtion tukemien vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen osuus.
Aineistolähde:
Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokanta (Tilastokeskus/Helsingin kaupunkitieto).