Pakokaasujen pitoisuudet ovat laskeneet Hämeenlinnanväylän varrella Vantaalla

Mittasimme viime vuonna ilmanlaatua Vantaan Kaivokselassa Hämeenlinnanväylän pientareella viiden vuoden tauon jälkeen. Typpidioksidin eli pakokaasujen pitoisuudet ovat vuosien varrella laskeneet, mutta keväinen katupölykausi aiheuttaa edelleen haasteita. Hämeenlinnanväylällä oli viime vuonna eniten pölyisiä päiviä muihin mittausasemiin verrattuna.

Liikenne nostaa ilmansaasteiden pitoisuuksia etenkin arkena

Hämeenlinnanväylän varrella sijaitsee HSY:n siirrettävä ilmanlaadun mittausasema. Siellä mitataan muun muassa typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten eli katupölyn ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Eri ilmansaasteiden pitoisuusvaihtelussa näkyy selkeästi liikenteen rytmin vaikutus eri vuorokauden aikoina.

- Kuten muillakin vastaavilla vilkkaasti liikennöidyillä alueilla typpidioksidin pitoisuudet nousevat Hämeenlinnanväylän varrella arkena aamuruuhkan aikaan, laskevat iltapäivällä ja nousevat taas hieman iltaruuhkan aikaan, kertoo ilmansuojeluasiantuntijamme Saija Korhonen.

Pakokaasujen pitoisuudet laskussa

Hämeenlinnanväylällä typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet noin kolmanneksella verrattuna aikaisempiin mittausvuosiin 2015–2016. Autokannan uusiutuminen sekä päästöjen vähennys- ja puhdistustekniikat ovat edesauttaneet pitoisuuksien laskua. Pakokaasujen pitoisuudet ovat laskeneet selvästi, vaikka liikennemäärä on hieman kasvanut Hämeenlinnanväylällä vuodesta 2015. Hämeenlinnanväylällä Kaivokselassa liikennemäärä on noin 50 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa (Väylävirasto 2023).

Myös pienhiukkasten pitoisuudet ovat laskeneet väylän varrella. Tätä ovat edesauttaneet ajoneuvojen tiukentuneet hiukkaspäästönormit ja hiukkaspäästöjen puhdistustekniikat. Pienhiukkasten kaukokulkeumalla on myös vaikutusta pääkaupunkiseudun pitoisuuksiin, sillä suuri osa pääkaupunkiseudun pienhiukkasista on Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuneita, ilmakehässä kaasuista syntyneitä sekundaarisia hiukkasia. Niiden alkuperä voi olla jopa tuhansien kilometrien päässä.

Väylällä pölysi aikaisempaa enemmän

Hengitettävien hiukkasten eli katupölyn pitoisuudet ovat Hämeenlinnanväylällä nousseet edellisistä mittausvuosista noin kolmanneksella. Samaan aikaan pölyisten päivien määrä on tuplaantunut. Pölyisäksi päiväksi luokitellaan ne päivät, jolloin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus on yli 50 mikrogrammaa kuutiossa (µg/m3). Ajoneuvokannan uusiutuminen ja päästöjen puhdistustekniikat eivät vähennä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia samalla tapaa kuin pakokaasujen pitoisuuksia.

- Vuonna 2015 pölyisiä päiviä oli 11 ja seuraavana vuonna 15. Vuonna 2022 pölyisiä päiviä oli peräti 29. Hämeenlinnanväylällä oli viime vuonna eniten pölyisiä päiviä verrattuna muihin pääkaupunkiseudun mittausasemiin, Korhonen sanoo.

Katupöly on talven aikana väylille ja niiden pientareille kertynyttä hiukkasmassaa, joka pölyää keväällä väylien kuivuttua sekä liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Maantienopeuksilla nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti tienpintaa ja aiheuttavat katupölyä. Eniten katupölyä on vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Keväisen katupölykauden ajoittuminen ja voimakkuus vaihtelevat vuodesta toiseen sääolojen mukaan.

Kuva 1. Eri ilmansaasteiden pitoisuusvaihtelu Hämeenlinnanväylän varrella arkena.

Kuva 2. Eri ilmansaasteiden pitoisuusvaihtelu Hämeenlinnanväylän varrella viikonloppuisin. 

Kuva 3. Typpidioksidin vuosipitoisuudet eri pääkaupunkiseudun mittausasemilla. Pitoisuudet ovat laskeneet alle EU:n vuosiraja-arvon. WHO:n vuosiohjearvo ylittyy vielä monissa vilkasliikenteisissä ympäristöissä. 

Kuva 4. Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudet eri pääkaupunkiseudun mittausasemilla. Pitoisuudet ovat alle EU:n vuosiraja-arvon, mutta WHO:n vuosiohjearvo ylittyy vielä vilkasliikenteisissä ympäristöissä.

Kuva 5. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotason ylittävien pölyisten päivien määrä vuonna 2022 pääkaupunkiseudun eri mittausasemilla. Suurin osa pölyisistä päivistä ajoittui kevään katupölykaudelle. Man=Mannerheimintie, Mäk=Mäkelänkatu, Kal=Kallio, Var=Vartiokylä, Lep=Leppävaara, Tik=Tikkurila, Luu=Luukki, Len=Lentoasema, Tap=Tapanila, P-Tap=Pohjois-Tapiola ja Häm=Hämeenlinnanväylä.

Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typenoksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  
  
• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

Lisätietoa:

• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Eri päästölähteiden päästötrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/paastotrendit
• Lisätietoa katupölystä: hsy.fi/katupoly
• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana
• Tieliikennetiedot, lähde: Väylävirasto / Tiestötiedot, Väyläviraston Lataus- ja katselupalvelu 27.04.2023 lisenssi CC 4.0 BY.