Pääkaupunkiseudulla hengitettiin hyvälaatuista ilmaa vuonna 2022 – merkittävimmät päästölähteet liikenne ja puunpoltto

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli HSY:n mittausten mukaan viime vuonna pääosin hyvä, vaikka ilmansaasteiden määrä kasvoi.

Liikennemäärä kasvoi mutta autot ovat yhä vähäpäästöisempiä

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua heikentää eniten liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpolton päästöt. Liikenteestä aiheutuu ilmaan etupäässä pakokaasuja eli typpidioksidia sekä katupölyä.

- Pääkaupunkiseudun liikennemäärä kasvoi viime vuonna, mikä nosti typpidioksidin pitoisuuksia alueilla, joilla on runsaasti liikennettä. Esimerkiksi Helsingissä Mäkelänkadulla typpidioksidin pitoisuus kasvoi verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Samanaikaisesti autokannan uudistuminen ja sähköautojen lisääntyminen laskevat pakokaasujen pitoisuuksia pitkällä aikavälillä, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

HSY:n mittausten mukaan typpidioksidin vuosiraja-arvo ei ylittynyt viime vuonna millään ilmanlaadun mittausasemilla. Sen sijaan tiukempi WHO:n vuosiohjearvo typpidioksidille ylittyi lähes kaikilla mittausasemilla. Myöskään katupölyn vuosi- ja vuorokausiraja-arvot eivät ylittyneet millään ilmanlaadun mittausasemalla. Katupölypitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat vilkkaasti liikennöidyillä alueilla samaa tasoa tai hieman korkeammat kuin vuonna 2021.

Katupöly aiheuttaa keväisin haasteita – ilmanlaatusensorit apuna katupölymittauksissa

Katupöly aiheuttaa edelleen haasteita pääkaupunkiseudulla varsinkin keväisin. Viime vuonna hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi liikenneympäristöissä useilla HSY:n mittausasemilla. Hämeenlinnanväylän varrella mitattiin eniten raja-arvotason ylittäviä päiviä, joita oli 29. Raja-arvotaso saa ylittyä 35 päivänä vuodessa.

HSY seurasi katupölyn pitoisuuksia viime vuonna myös suuntaa antavilla, pienillä mittalaitteilla eli sensoreilla pääkaupunkiseudun pääkatujen ja -väylien varrella. Sensorit ovat täydentävä mittausmenetelmä eikä mittauksilla valvota raja-arvoja. Sensoreiden mittaustuloksia raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportissa.

- Pääsemme pienien mittalaitteiden avulla mittaamaan katupölypitoisuuksia sellaisiin paikkoihin, jonne ilmanlaadun mittausasemat eivät mahdu. Mittausasemia on 11 ja sensoreita 10, joten sensoreiden avulla katupölyn mittausverkosto laajenee pääkaupunkiseudulla huomattavasti. Tämä auttaa katupölykaudella kohdentamaan pölyntorjuntaa ja kasteluita aikaisempaa paremmin, Korhonen kertoo.

Puunpolton vaikutukset ilmanlaatuun jäivät oletettua pienemmiksi

Energianhinnan nousu lisäsi kotitalouksien puunpolttoa. Puunpolton vaikutus ilmanlaatuun jäi kuitenkin ennakoitua pienemmäksi.

- Puunpolton lisääntyminen ei näkynyt merkittävästi pientaloalueiden ilmanlaadussa. Lauha talvi ja ilmansaasteiden laimenemiselle suotuisat sääolot vaikuttivat siihen, että ilmansaasteiden pitoisuudet eivät nousseet niin korkeiksi kuin ne olisivat voineet nousta tyyninä pakkasjaksoina, Korhonen sanoo.

Puunpoltossa syntyy muun muassa pienhiukkasia ja syöpäriskiä lisääviä polysyklisiä aromaattisia yhdisteitä (PAH) kuten bentso(a)pyreeniä. Pienhiukkasten pitoisuudet olivat vuonna 2022 edellisvuotta matalammat ja pitoisuudet olivat selvästi alle vuosiraja-arvon. WHO:n pienhiukkasten vuosi- ja vuorokausiohjearvo ylittyivät kuitenkin usealla mittausasemalla.

Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet nousivat hieman vuonna 2022 verrattuna edellisiin vuosiin, mutta ne pysyivät kuitenkin tavoitearvon alapuolella. Pitkällä aikavälillä sekä pääkaupunkiseudun että muun Uudenmaan pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa on ollut havaittavissa pientä laskua bentso(a)pyreenin pitoisuuksissa. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Tietoa ilmansaasteista

• Vaikka ilmanlaatu on Suomessa yleisesti ottaen hyvää, ilmansaasteet aiheuttavat myös täällä terveyshaittoja.
  
  
• Ilmansaasteista on haittaa erityisesti ikääntyneille hengitys- ja sydänsairaille, pienille lapsille sekä astmaatikoille. Ilmansaasteet pahentavat usein sydän- ja hengityssairaiden oireita.
  
  
• Hengitysilmassa olevat typen oksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO2). Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  
  
• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

Lisätietoa:

• Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2022 -raportti
• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Eri päästölähteiden päästötrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/paastotrendit
• ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen, puh. 050 596 3102, etunimi.sukunimi@hsy.fi