Millainen ilmanlaatu on satama-alueella, kehätien läheisyydessä ja pientaloalueella?
HSY:llä on neljä ilmanlaadun mittausasemaa, joilla seuraamme ilmanlaatua kiinnostavissa erityiskohteissa vuoden tai kahden jaksoissa. Kohteiden ilmanlaatua seurataan esimerkiksi kaavoituksen, suurien päästömäärien tai ilmansaasteiden heikkojen laimenemisolosuhteiden vuoksi.
Vuonna 2020 toteutimme nämä mittaukset Helsingissä Länsisatamassa ja Pirkkolassa, Espoossa Otaniemessä Kehä I:n lähellä ja Vantaalla Varistossa Kehä lll:n varrella. Länsisataman mittaukset antoivat tietoa laivojen ja liikenteen päästöjen vaikutuksesta ilmanlaatuun. Pirkkolassa selvitimme puunpolton ja liikenteen ilmanlaatuvaikutuksia pientaloalueella. Otaniemen mittaukset antoivat tietoa vilkasliikenteisen kehän vaikutuksesta lähialueen ilmanlaatuun. Variston mittaukset tarjosivat tietoa liikenteen ja katupölyn vaikutuksesta pääväylän välittömässä läheisyydessä.
Länsisataman ilmanlaatu oli vuonna 2020 hyvä – Laivaliikenteen väheneminen sekä leuto talvi vaikuttivat ilmanlaatuun
Vuonna 2020 ilmanlaatu oli Länsisatamassa pääasiassa hyvä. Koronapandemiasta johtuva matkustajaliikenteen vähentyminen sekä poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi vaikuttivat siihen, että typpidioksidin vuosipitoisuus oli edellisvuotta matalampi. Kylmällä ilmalla esiintyy useammin ilmansaasteiden leviämisen ja laimenemisen kannalta epäsuotuisia sääoloja.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna satama-alueiden ilmanlaatu on parantunut laivaliikenteen päästönormien tiukentumisen seurauksena, kun alusten polttoaineen rikkipitoisuutta tiukennettiin. Vuonna 2014 Länsisataman siirrettävällä mittausasemalla mitattiin rikkidioksidin vuosipitoisuudeksi 4,3 µg/m3, kun vuonna 2020 vuosipitoisuus oli enää 0,4 µg/m3.
Lisätietoa:
Pirkkolan pientaloalueen ilmanlaadun mittauksissa näkyvät puunpolton savut
Pirkkolassa mitattiin ilmanlaatua vuosina 2019 ja 2020. Mittauksilla selvitettiin pientaloalueiden ilmanlaatua ja tulokset kuvaavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat asuessaan Helsingissä vanhalla pientaloalueella.
Puunpolton vaikutus näkyi vuonna 2020 Pirkkolassa lievänä pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksien nousuna iltaisin. Puunpoltto nosti bentso(a)pyreenin pitoisuuksia Pirkkolassa erityisesti lämmityskaudella. Poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi vähensi asuntojen lämmitystarvetta vuonna 2020 ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet olivat matalampia vuoteen 2019 verrattuna.
Lisätietoa: PAH-yhdisteet
Otaniemessä ilmanlaatu on hyvä kauempana vilkasliikenteisistä teistä
Otaniemessä mittauksilla selvitettiin ilmanlaatua avoimessa ympäristössä vilkasliikenteisen Kehä l:n läheisyydessä. Mittausasema sijaitsi noin 30 metrin etäisyydellä Kehä I:stä. Liikenteen pakokaasupitoisuudet laimenevat etäännyttäessä päästölähteestä.
Otaniemessä ilmanlaatu oli pääasiassa hyvä. Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Kallion kantakaupungin tausta-asemalla. Kallion mittausasema sijaitsee kaupunkialueella, mutta se on etäällä vilkkaista teistä.
Varistossa suuret liikennemäärät eivät nosta ilmansaasteiden pitoisuuksia yhtä paljon kuin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa
Variston mittausten tavoitteena oli selvittää, kuinka korkeiksi pitoisuudet nousevat pääväylän välittömässä läheisyydessä. Mittausasema sijaitsi noin 10 metrin etäisyydellä Kehä III:n ajokaistan reunasta. Kehä III varrella avoimessa ympäristössä ilmansaasteet laimenevat paremmin kuin rakennusten reunustamassa kaupunkiympäristössä.
Variston mittausaseman kohdalla liikennemäärä on yli kaksinkertainen esimerkiksi Mäkelänkatuun verrattuna, mutta typpidioksidin vuosipitoisuus oli Varistossa pienempi. Varistossa oli kuitenkin vuonna 2020 eniten pölyisiä päiviä, jolloin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti 50 µg/m3.
Tietoa ilmansaasteista
- Hengitysilmassa olevat typenoksidit (NOx) ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
- Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
- Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
- Musta hiili (BC) eli noki on peräisin epätäydellisestä palamisesta. Päästölähteitä ovat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Musta hiili ei itsessään ole terveydelle erityisen haitallista, mutta palamisessa ilmaan vapautuvan nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä.
- PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet, kuten bentso(a)pyreeni, lisäävät syöpäriskiä. PAH-pitoisuudet ovat tavanomaista korkeampia erityisesti asuinalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. Liikenteen päästöjen vaikutus pitoisuuksiin on melko vähäinen.
- Rikkidioksidia (SO2) vapautuu ulkoilmaan pääasiassa energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Se ärsyttää korkeina pitoisuuksina hengitysteitä. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla matalia, eivätkä ne ylitä raja- tai ohjearvoja.
- Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.