Ilotulitus heikentää ilmanlaatua

Ilotulitteet räiskähtelevät eri väreissä ja näkyvissä on myös savua. Ne valaisevat takana olevaa valkoista Tuomiokirkkoa. Taivas on tumma.

Ilotulituksista syntyy paljon hiukkasia. Ilotulitteet voivat heikentää ilmanlaatua lyhytaikaisesti etenkin kaupunkialueella, jossa ilotulitetaan paljon esimerkiksi vuodenvaihteessa. Heikkotuulisella poutasäällä pienhiukkasten tuntipitoisuudet voivat Helsingissä kohota lyhytaikaisesti 10–20-kertaisiksi verrattuna keskimääräiseen tasoon.

Ilotulitteet sisältävät aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista. Ilotulitteiden väriloisto saadaan aikaan mm. näiden aineiden avulla:

  • punaista väriä strontiumin tai litiumin avulla
  • vihreää bariumista
  • violettia strontiumia ja kuparia sekoittamalla
  • oranssia kalsiumista
  • keltaista natriumista
  • sinistä kuparista
  • hopeaa alumiinista, titaanista tai magnesiumista
  • ilotulitteiden rätinä syntyy Crackling star -nimisestä aineesta, joka sisältää kuparia.

Ilotulitteiden savut eivät ole terveydelle hyväksi kenellekään, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää. Lasten sekä astmaa, muita kroonisia keuhkosairauksia ja sepelvaltimotautia sairastavien kannattaakin katsoa ilotulituksia etäältä. Vältä siis paikkoja, missä maanpinnan läheisyydessä on silmin nähtävää savua ja ilma haisee pahalta.

Kaupunkialueella ilotulitteiden käyttö lisää myös roskaantumista ja melua, josta kärsivät etenkin lemmikit.