Ilmanlaadun haasteet nyt ja tulevaisuudessa
Pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä pääsääntöisesti laskeneet tai pysytelleet ennallaan voimakkaasta väestön, liikennemäärien ja energiantuotannon kasvusta huolimatta.
Nykyiset ilmanlaadun haasteet
Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun kannalta ongelmallisimmat ilmansaasteet ovat pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, bentso(a)pyreeni, typpidioksidi ja otsoni. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät päästölähteet ovat:
- pienhiukkasille liikenne, kaukokulkeuma ja puun pienpoltto
- hengitettäville hiukkasille katupöly
- bentso(a)pyreenille puun pienpoltto
- typpidioksidille liikenne, erityisesti dieselkäyttöiset ajoneuvot.
Ilmanlaadun kannalta ongelmallisimpia alueita ovat huonosti tuulettuvat vilkasliikenteiset katukuilut, vilkasliikenteisten väylien lähialueet sekä tiiviisti rakennetut pientaloalueet, joilla käytetään paljon puuta lisälämmönlähteenä.
Liikenteen pakokaasujen ilmanlaatuhaitat ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla. Vilkasliikenteisimmissä paikoissa pakokaasuista peräisin olevien typenoksidien pitoisuudet ovat laskeneet nopeasti. Tätä ovat edesauttaneet autokannan uusiutuminen ja päästöjen vähennystekniikat sekä HSL:n bussikannan päästöjen väheneminen. Myös pienhiukkasten ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet ovat laskeneet. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Katupölyn määrää ovat vähentäneet kadun kunnossapidon toimet. Otsonin pitoisuudet ovat pysyneet pitkään samalla tasolla.
EU:n raja-arvot eivät enää ylity. Typenoksidien, pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät kuitenkin WHO:n ilmanlaadun ohjearvot laajalti taajamissa. Bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylityksiä ei ole viime aikoina mitattu. Otsonin pitoisuudet ylittävät edelleen terveysperusteiset EU:n pitkän ajan tavoitteet ja WHO:n ohjearvot.
Ilmanlaadun haasteet tulevaisuudessa
Pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, typpidioksidi, otsoni ja bentso(a)pyreeni ovat pääkaupunkiseudun haasteita 2030-luvullakin. Etenkin puun pienpolton ja katupölyn hiukkaspäästöt säilyvät ongelmina myös tulevaisuudessa.
Ilmansaasteiden terveyshaitat vähentyvät hieman Suomessa vuonna 2030
- Liikenteen ja työkoneiden pakokaasupäästöt vähenevät merkittävästi.
- Kaukokulkeutuneet hiukkaset vähenevät hieman, mutta maastopaloriski kasvaa.
- Puunpoltto ja katupöly säilyvät edelleen haasteina taajamissa.
- Väestö kasvaa ja ikääntyy sekä kaupungit tiivistyvät, mistä seuraa lisää altistujia ja ilmansaasteille herkkiä ryhmiä.
Pienhiukkasten kaukokulkeuma on vähenemässä
Kaukokulkeumalla on suuri vaikutus pienhiukkasten pitoisuuksiin. Euroopassa toteutetut hiukkasten ja hiukkasia muodostavien kaasujen (rikkidioksidin, typenoksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden) päästövähennykset vähentävät pienhiukkasten kaukokulkeumaa.
Pienhiukkasten pitoisuudet ovat vuonna 2030 pääkaupunkiseudulla alle EU:n vuosi- ja vuorokausitason raja-arvojen. Pitoisuudet alittavat todennäköiseseti myös WHO:n vuosiohjearvon. WHO:n vuorokausiohjearvo voi ylittyä kaukokulkeuman vuoksi tai tulisijojen ja paikallisten päästöjen kertyessä hengitysilmaan tyynellä säällä.
Katupöly säilyy ilmanlaatuhaasteena tulevaisuudessakin
Katupölypäästöjen kehitystä on vaikea arvioida. Pääkaupunkiseudun väkiluvun ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Sen seurauksena myös liikennemäärät kasvavat, mikä lisää katupölypäästöjä. Liikenteen sähköistyminen ei vähennä katupölyn määrää. Katujen ja teiden kunnossapidon toimenpitein voidaan toisaalta huomattavasti vähentää katupölypäästöjä. Nastarenkailla, niiden ominaisuuksilla ja osuudella liikennevirrassa on myös suuri vaikutus katupölypäästöihin. Myös ajonopeuksien alentamisella voidaan vähentää katupölyn määrää.
Pääkaupunkiseudulla on viime vuosina kehitetty katupölypäästöjen torjuntaa, ja toimenpiteet ovat tarpeen jatkossakin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien hallitsemiseksi. Myös rakennustyömaiden aiheuttamien pölyongelmien torjuntaa on tarpeen kehittää.
Vuonna 2030 hengitettävien hiukkasten vuorokausitason raja-arvo ei ylity. Terveysperusteinen WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyy edelleen monissa taajamissa ja myös kansallinen vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisimmissä ympäristöissä.
Tulisijojen päästöt säilyvät haasteena
Ilmastosyistä ja sähkön säästämiseksi asukkaat suosivat puuta energialähteenä ja samalla yhdyskuntarakenne tiivistyy myös pientaloalueilla. Puunpoltolla on tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla huomattava vaikutus ilmanlaatuun. Puun käyttömäärä pientaloissa on Suomessa kasvanut 1980-luvulta lähtien jatkuvasti, ja HSY:n arvion mukaan puunkäyttömäärät pientaloissa pysyvät pääkaupunkiseudulla ennallaan tai kasvavat.
Uudet varaavat takat ja puukiukaat ovat vähäpäästöisempiä kuin keskimääräiset käytössä olevat tulisijat. Vuosien 2020–2022 jälkeen myytävien uusien kattiloiden ja tulisijojen päästöjä ohjataan ekosuunnitteluasetuksilla (EU 2015/1189, EU 2015/1185). Säädöksen vaikutus tulisijojen päästöihin on hidasta, koska varaavien tulisijojen käyttöikä on pitkä ja laitekanta uusiutuu hitaasti.
Bentso(a)pyreenin tavoitearvo ei todennäköisesti enää ylity vuonna 2030 pääkaupunkiseudun pientalovaltaisilla alueilla.
Tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidin ja pienhiukkasten pitoisuudet laskevat
Uusien ajoneuvojen pakokaasuperäisten ilmansaasteiden ominaispäästöt pienenevät tulevaisuudessa pakokaasujen tiukentuvien päästömääräysten ansiosta. Myös kokonaispäästöt vähenevät, mutta kehitystä hidastavat muun muassa autokannan hidas uusiutuminen sekä liikennemäärien kasvu. Fossiilisista polttoainesta luopuminen ja sen myötä sähköautojen yleistyminen vähentäisivät päästöjä tehokkaasti, mutta toistaiseksi sähköautojen määrä on lisääntynyt melko hitaasti.
Ilmastosyistä kaupunkirakennetta tiivistetään. Liikkumistarpeen vähentyessä päästötkin pienenevät. Ilmanlaadun kannalta tiivistäminen kuitenkin saattaa johtaa kaupunkirakenteisiin, jotka heikentävät ilmansaasteiden sekoittumista ja laimenemista ja siten heikentävät ilmanlaatua. Esimerkiksi Helsingin vilkasliikenteisten sisääntuloväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi, joissa asuin- ja työpaikkarakentamista on osoitettu väylien välittömään läheisyyteen, uhkaa lisätä ruuhkautumista ja heikentää ilmanlaatua, ellei autoliikenteen määrää samalla saada hillittyä.
EU:n raja-arvot eivät ylity vuonna 2030, mutta WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo on vaarassa ylittyä vielä kaikilla vilkasliikenteisillä mittausasemilla. Suuret liikennemäärät sekä liikenteen ruuhkautuminen voivat vielä aiheuttaa korkeita pitoisuuksia kapeissa ja korkeissa katukuiluissa.
Otsonia kulkeutuu seudulle edelleen
Kaukokulkeumalla on suuri vaikutus otsonipitoisuuksiin. Sen pitoisuuksiin on vaikea vaikuttaa paikallisin toimin, ja niiden alentaminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Otsonia muodostavien yhdisteiden päästöt ovat laskusuunnassa Euroopassa. Tämä ei ole johtanut vastaavaan pitoisuuksien laskuun, koska otsonin pitoisuudet eivät riipu suoraviivaisesti otsonia muodostavien yhdisteiden päästöistä, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät.
Otsonin pitoisuudet ylittävät todennäköisesti edelleen vuonna 2030 EU:n terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ja WHO:n ohjearvot.