Ilkivaltaa purkukohteissa voidaan ehkäistä ennakoivalla suunnittelulla
Purkukohteiden ilkivallan ehkäisy vaatii nykyistä suunnitelmallisempaa otetta. Kun purkamisen, rakennusosien talteenoton ja uudelleenkäytön kokonaisuus suunnitellaan ajoissa ja suunnitelmallisesti eri toimijoiden tiiviinä yhteistyönä, voidaan vähentää ilkivaltaa, säilyttää materiaalien arvoa sekä pienentää ympäristö- ja luontohaittoja. Tietoartikkeli on toteutettu osana Ilkivalta kuriin ja rakennusten purkumateriaalit kiertoon (ILKIKURI) -hanketta.
Purkuhankkeet tarvitsevat kokonaiskoordinointia
Purkua odottaviin tyhjiin rakennuksiin kohdistuva ilkivalta vaikeuttaa rakennusosien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäyttö vähentää merkittävästi neitseellisten materiaalien käyttöä, rakentamisen hiilijalanjälkeä ja luontohaittoja. Tehokkain tapa vähentää ilkivaltaa on lyhentää rakennuksen tyhjilläänoloaikaa ja aloittaa purkaminen mahdollisimman pian käytön päättymisen jälkeen. Käytännössä purkamista ja rakennusosien uudelleenkäyttöä hidastavat kuitenkin tehottomat johtamis- ja toimintaprosessit, tiedonkulun puutteet sekä ennakoivan suunnittelun vähäisyys.
Ilkivallan ehkäiseminen edellyttää purkamisen ja uudelleenkäytön johtamis- ja toimintaprosessien kehittämistä. Yksi ratkaisuehdotus on perustaa toimiala- ja organisaatiorajat ylittävä työryhmä, joka vastaisi purkuhankkeiden ja rakennusosien uudelleenkäytön kokonaiskoordinoinnista kaupunkitasolla.
Työryhmä voisi parantaa tiedonkulkua, selkeyttää eri toimijoiden välistä työnjakoa sekä auttaa sovittamaan yhteen purku- ja rakennushankkeita. Rakennusosien talteenotto ja uudelleenkäyttö olisi tällöin mahdollista suunnitella jo ennen rakennuksen käytön päättymistä.
Työryhmän perustamisen lisäksi yhtenä potentiaalisena ratkaisuehdotuksena nähtiin uudelleenkäyttökartoitusten yhtenäistämiseen tähtäävän kansallisen ohjeistuksen laatiminen. Selkeä ohjeistus voisi auttaa varaamaan hankkeisiin riittävästi aikaa uudelleenkäytön suunnittelua ja toteuttamista varten. Prosessien kehittäminen on keskeistä, sillä monet muut torjuntakeinot puuttuvat ilkivallan juurisyyn ehkäisemisen sijasta vain sen oireisiin.
Väliaikaiskäyttö vähentää rakennusten jäämistä tyhjilleen
Jos purkamista ei voida aloittaa nopeasti, voidaan ilkivaltaa pyrkiä torjumaan esimerkiksi väliaikaiskäytöllä. Tiloja voidaan hyödyntää esimerkiksi uudelleenkäytettävien rakennusosien välivarastona tai antaa järjestöjen ja pienten yritysten käyttöön maksutta tai edullista vuokraa vastaan.
Väliaikaiskäyttöä voivat olla myös nuorille suunnattu toiminta sekä poliisin, pelastuslaitoksen tai rajavartiolaitoksen harjoitukset. Olennaista on, ettei rakennus jää pitkäksi aikaa kokonaan käyttämättömäksi ja valvomattomaksi.
Teknisiä ratkaisuja tarvitaan osaksi keinovalikoimaa
Ilkivallan torjunnassa voidaan kokeilla myös teknisiä, teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja. Mahdollisia keinoja ovat liiketunnistimilla toimivat äänihälytykset, aurinkoenergialla toimivat robottivalvontayksiköt, sisälentodroonit sekä tekoälyä hyödyntävät ratkaisut.
Teknisiin ratkaisuihin liittyy kuitenkin rajoituksia. Ne ovat kalliita, ne voivat joutua ilkivallan tai varastamisen kohteiksi tai ne eivät sovellu tiiviiseen kaupunkiympäristöön (esim. äänihälytykset). Siksi ratkaisut on valittava kohteen sijainnin ja ominaisuuksien perusteella.
Viestinnällä voidaan lisätä ymmärrystä ilkivallan vaikutuksista
Purkukohteiden ilkivallan vaikutuksista rakennusosien uudelleenkäyttöön ei ole riittävästi tietoa saatavilla. Tietoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi televisiossa, lehdissä ja sosiaalisessa mediassa toteutettavilla kampanjoilla.
Lisäksi purkukohteissa voidaan käyttää kylttejä, jotka kertovat ilkivallan vaikutuksista ja rakennusosien suunnitellusta uudelleenkäytöstä. Uudelleenkäytöstä voidaan viestiä myös niiden rakennusten yhteydessä, joiden rakentamisessa on uudelleenkäytetty rakennusosia. Näin uudelleenkäyttö ja sen tuottama arvo tulevat näkyviksi.
Nuorille kohdennettu kampanja toteutettiin vaikuttajayhteistyönä
Ratkaisuvaihtoehtojen kuvauksen lisäksi hankkeessa toteutettiin syksyllä 2026 nuorille kohdennettu viestintäkampanja. Kampanjassa kerrottiin ilkivallan vaikutuksista purkuosien uudelleenkäyttöön sekä purkukohteisiin menemiseen liittyvistä vaaroista.
Kahdessa purkua odottavassa kohteessa kuvattiin YouTube-video, jolla kuullaan HSY:n, rakennusosien uudelleenkäytön ja purkamisen asiantuntijoita. Videosta tuotettiin myös lyhyitä sisältöjä sosiaaliseen mediaan. Video on eri toimijoiden katsottavissa ja hyödynnettävissä myös hankkeen jälkeen, joten sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kouluissa. Kampanjalla pyrittiin lisäämään nuorten tietoisuutta purkukohteiden vaaroista ja ilkivallan haitallisista vaikutuksista rakennusosien uudelleenkäyttöön.
Yksi keino ei riitä
Ilkivalta on merkittävä ja kasvava ongelma purkukohteissa. Se heikentää rakennusosien uudelleenkäyttömahdollisuuksia, lisää kustannuksia ja aiheuttaa turvallisuusriskejä. Ilkivallan todennäköisyys kasvaa erityisesti silloin, kun rakennus jää pitkäksi ajaksi tyhjilleen.
Siksi purkaminen, rakennusosien talteenotto ja uudelleenkäyttö tulisi suunnitella ennakoivasti jo ennen rakennuksen käytön päättymistä. Purku- ja rakennushankkeiden yhteensovittaminen, selkeä kokonaiskoordinaatio ja nykyistä parempi tiedonkulku tukevat rakennusosien säilymistä ehjinä ja uudelleenkäyttöä.
Jos purkaminen viivästyy, ilkivaltaa on ehkäistävä kohdekohtaisella keinoyhdistelmällä. Siihen voivat kuulua väliaikaiskäyttö, rakennuksen ylläpito, valvonta, tekniset ratkaisut ja viestintä. Torjuntatoimien kustannuksista ja vaikuttavuudesta tarvitaan kuitenkin nykyistä järjestelmällisempää tietoa. Ratkaisuehdotuksia tulisikin testata käytännön piloteissa ennen niiden laajempaa käyttöönottoa.
Suunnitelmallinen ja ennakoiva purkuprosessi ei ainoastaan ehkäise ilkivaltaa. Se auttaa samalla säilyttämään rakennusosiin sitoutuneen taloudellisen ja materiaalisen arvon sekä parantaa niiden mahdollisuuksia päästä uudelleen käyttöön.
Lue lisää ILKIKURI-hankkeesta ja sen tuloksista hankkeen loppuraportista.