Vesihuollossa varaudutaan poikkeustilanteisiin vuosikymmeniksi eteenpäin

Harvemmin tulee mietittyä, miten arki vaikeutuisi, jos kodin vesihanasta ei tulisikaan vettä. Vesihuollon ydintehtäviin kuuluu veden puhdistaminen ja toimittaminen, mutta myös varautuminen kaikkeen, mikä voi haitata tai estää puhtaan veden toimittamista.

Kansallista Varautumispäivää vietetään 7.2. Varautuminen on aina ollut tärkeä osa vesihuollon suunnitelmia. On jouduttu miettimään, miten juomaveden puhtaus ja riittävyys ratkaistaan vuosikymmeniksi eteenpäin.

Turvallisuus ja huoltovarmuus edellä

Tänä päivänä kaikkia vesihuollon asioita mietitään sekä turvallisuuden että huoltovarmuuden näkökulmasta. Sen vuoksi kaikissa vesilaitoksissa on nykyisin varajärjestelmiä ja varajärjestelmien varajärjestelmiä. Jos yhtä prosessia ei voida käyttää, pystyy vesilaitos silti toimimaan ja tuottamaan puhdasta vettä.

Yhtenä onnistuneena varautumisena voidaan pitää Päijännetunnelin suunnittelua ja toteutusta 1960–80-luvuilla. Tunnelin ansiosta puhtaan raakaveden saanti pääkaupunkiseudulla on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Jos Päijännetunneliin tulisi ongelmia, toimisivat varavesilähteinä Vantaanjoki ja Hiidenvesi.

Nyt varautumisessa lähdetään liikkeelle siitä, että raakaveden kulku Päijänteestä tunnelia pitkin Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle turvataan. Kaikki mahdolliset riskit ja uhkakuvat yritetään kartoittaa ja niiden toteutuminen ehkäistä tai torjua.

Osastonjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto kertoo, että vielä 2000-luvun alussa oli suunnitelmana keskittää vedenpuhdistuksen tuotanto yhteen vesilaitokseen. ”Tämän päivän näkökulmasta voidaan olla tyytyväisiä, että nuo ajatukset silloin muuttuivat. 2000-luvun lopussa, ennen HSY:n aikaa, Helsingin Veden johto vaihtui ja laitoksella tehtiin uudet investointiohjelmat. Niiden yhteydessä tunnistettiin, että itseasiassa tuotantolaitosten kapasiteettia täytyy merkittävästi kasvattaa, jotta riittävä varmuus tuotannossa säilyy ja pystytään pitkällä aikavälillä vastaamaan veden kulutuksen kasvuun.

Kahden laitoksen saneerauksella ylletään tiettyyn varmuustasoon, ja se viimeinen silaus tulisi sitten kolmannesta laitoksesta, joka siintää tulevaisuuden suunnitelmissa.”

Varautuminen on myös taitoa

Varautumispäivän teemana on tänä vuonna “Varautuminen on myös taitoa”. Teema muistuttaa meitä siitä, että häiriötilanteessa pärjää paremmin ja pidempään, kun varautumistaidot ovat ennalta hallussa.

Vaikka vesihuollossa varaudutaan jatkuvasti mahdollisiin häiriötilanteisiin, voi vedenjakelu joskus häiriintyä äkillisesti. Siksi on tärkeää, että varaudut myös itse kotona äkillisiin vesikatkoksiin.

Miten varaudun vesikatkoon?

• Säilytä jääkaapissa kannullinen vettä. Näin sinulla on aina raikasta juotavaa, etkä jää ilman juomavettä, jos lyhyt vesikatko yllättää.
• Varmista, että kotoasi löytyy puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita, joita voit käyttää veden säilytykseen ja kuljetukseen. 
• Varaa kotiisi myös pullovettä.

Vessan käyttö vesikatkon aikana

• Viemärit toimivat normaalisti, joten voit huuhdella jätteet kaatamalla vettä vessanpönttöön esimerkiksi ämpärillä.
• Pönttöön saa laittaa ainoastaan ihmisperäistä jätettä ja WC-paperia. Muiden jätteiden laittaminen pönttöön on kielletty, jotta viemäri ei tukkeudu tai vaurioidu. Tämä koskee myös normaalioloja.
• Jos vessanpöntön huuhteluun ei ole käytettävissä vettä, tarpeet voi tehdä kannelliseen ämpäriin.
  • Ämpäri tulee sulkea huolellisesti ja säilyttää tiiviisti suljettuna muista jätteistä erillään. Jäte tulee pitää mahdollisimman kuivana.
• Kun häiriötilanne päättyy ja vedenjakelu palautuu normaaliksi, voi ämpäriin kerätyn jätteen tyhjentää vähitellen osissa vessanpönttöön. Viemäri tulee huuhdella runsaalla vedellä siten, ettei pönttö tukkeudu.

Lisätietoa varautumisesta ja varautumispäivästä SPEKin verkkosivuilla.