Pääkaupunkiseudulla tonttivarantoa yli 70 000 uuteen kerrostaloasuntoon

Tiedotteet 17.06.2026, 08:30
Kerrostalon julkisivu, joista toinen seinä on vihreä ja toinen puupaneloitu.
Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on ollut viime vuosina yhä enemmän käyttämätöntä rakennusoikeutta erityisesti uusien kerrostaloasuntojen rakentamista varten.

Pääkaupunkiseudun asuntorakentamista mahdollistava tonttivaranto kasvoi selvästi viime vuonna, kertoo HSY:n tonttivarantokatsaus. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä jopa 70 000–80 000 uuden kerrostaloasunnon rakentamista varten. Pientalovarantoon ei juurikaan tullut muutoksia.

Asuntotuotantoa mahdollistava asemakaavoitus on painottunut vahvasti kerrostaloihin

Tonttivaranto kuvaa sitä, kuinka paljon voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta. HSY:n julkaiseman tonttivarantokatsauksen mukaan asumiseen tarkoitettu tonttivaranto kasvoi vuoden 2025 kuluessa 360 000 kerrosneliömetriä. 

”Tonttivarannon kasvu on painottunut erityisesti kerrostaloasuntojen rakentamista varten”, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola.

Asuntotuotantoa mahdollistavaa rakennusoikeutta oli jäljellä asemakaavoissa yhteensä 9,87 miljoonaa kerrosneliömetriä pääkaupunkiseudulla vuoden 2025 lopussa. Kerrostalovarannon osuus on noin 6,3 miljoonaa kerrosneliömetriä ja pientalovarannon osuus 3,6 miljoonaa kerrosneliömetriä.

Viime vuosikymmenen alusta lähtien kerrostalovaranto on kasvanut yli neljällä miljoonalla kerrosneliömetrillä. Pientalovaranto on puolestaan ollut pitkällä aikavälillä laskussa. 

”Vuonna 2025 nähtiin tonttivarannossa samankaltaista kehitystä kuin kahtena edellisenä vuonna. Kerrostalovaranto kasvaa reipasta vauhtia pääkaupunkiseudulla, kun taas pientalovarannon muutos on vähäistä, Levola sanoo.

Kerrostalovarantoa selvästi eniten Helsingissä

”Pääkaupunkiseudun kerrostalovarannosta selvästi suurin osa sijaitsee Helsingissä. Pientalovarantoa on puolestaan enemmän Espoossa ja Vantaalla”, Levola sanoo.

Isoja kerrostalovarantokeskittymiä on Helsingissä esimerkiksi Laajasalossa, Malmilla ja Sörnäisissä. Espoossa kerrostalovarantoa sijaitsee etenkin Kauklahden ja Keran asemanseuduilla sekä Länsimetron varrella. Vantaalla kerrostalovarannot painottuvat Kivistön ja Veromiehen alueille. 

”Asemakaavoitus on luonut selvästi enemmän uutta rakennusoikeutta kuin mitä rakentamiseen on kulunut. Asuntotuotantoa mahdollistavan varannon kasvuvauhti on ollut varsin nopeaa vuosina 2023–2025, Levola kertoo. 

Kerrostalovarantoa erityisesti kaupunkien omistamalla maalla

Valtaosa kerrostalovarannosta on pääkaupunkiseudun kaupunkien omistuksessa olevalla maalla. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden ja perikuntien hallussa, jos huomioidaan myös vajaasti rakennetuilla tonteilla jäljellä oleva käyttämätön rakennusoikeus. 

Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla, ja mitä toisaalta tulee säilyttää. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, käyttötarkoitus ja koko. 

HSY tuottaa kahdesti vuodessa SeutuRAMAVA-paikkatietoaineiston, joka sisältää tietoa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asemakaavojen varantotilanteesta eli tonttivarannosta. Tonttivarantokatsaus perustuu uusimpaan SeutuRAMAVA-aineistoon, joka kuvaa voimassa olevaa asemakaavatilannetta pääkaupunkiseudulla joulukuussa 2025. Korttelitasoinen avoin data on tarkasteltavissa HSY:n avoimen datan karttapalvelussa. 

Lisätietoa:

Aiheet:
Ympäristötieto
,
Seututieto
,
Helsinki
,
Espoo
,
Vantaa
,
Kauniainen
,
Avoin data
,
HSY-botti