Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2023 −raportti on julkaistu

Tiedotteet 14.06.2024, 11:34
HSY huolehtii ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla.

Vuosi 2023 oli HSY:n ilmanlaadun seurannan 40-vuotisjuhlavuosi. HSY ja sen edeltäjä YTV on mitannut ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla vuodesta 1983 lähtien. Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti mittausten aloittamisesta. Olemme julkaisseet pääkaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportteja jo lähes 40 kappaletta. Ensimmäisen raportin julkaisimme vuonna 1986. Juuri julkaistu ”Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2023” -raportti sisältää kattavan katsauksen viime vuoden ilmanlaadusta ja vertailua aiempien vuosien ilmanlaatuun.

Pakokaasujen pitoisuuksia on seurattu yli 600 kohteessa lähes 40 vuoden aikana

Typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi pääkaupunkiseudun mittausasemilla viimeisen noin kolmen vuosikymmenen aikana. Typpidioksidin pitoisuuksien lasku on havaittu myös suuntaa antavilla passiivikeräimillä tehdyissä kartoituksissa. Vilkasliikenteisimmissä paikoissa pitoisuudet ovat laskeneet nopeasti. Tätä ovat edesauttaneet autokannan uusiutuminen ja päästöjen vähennystekniikat.

- Ilmanlaadun vuosiraportissa arvioidaan eri mittausympäristöjen typpidioksidin pitoisuuksia ja niiden kehittymistä. Laajoilla typpidioksidin mittauksilla saamme kattavan kuvan liikenteen pakokaasujen vaikutuksista pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun, kertoo ilmansuojeluyksikkömme päällikkö Hanna Manninen.

Mittaamme vuosittain pakokaasujen pitoisuuksia pääkaupunkiseudulla kaikilla 11 mittausasemallamme. Tämän lisäksi täydennämme pitoisuuksien seurantaa pienillä passiivikeräimillä yli 30 kohteessa. Passiivikeräimiä on sijoiteltu muun muassa pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisille alueille, Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin ja kiitoteiden läheisyyteen sekä Helsingin keskustan satamien alueelle.

-Vuonna 2023 typpidioksidin pitoisuudet laskivat keskimäärin noin 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Verrattuna edellisen viiden vuoden keskiarvoon typpidioksidin pitoisuudet olivat vuonna 2023 liikenneympäristöissä lähes 20 prosenttia pienemmät ja muilla alueilla yli 15 prosenttia pienemmät, Manninen kertoo.

Katupölyn eli hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on seurattu pääkaupunkiseudulla jo 30 vuotta

Katupölyn pitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Katupölyn määrää ovat vähentäneet muuan muassa katujen tehostettu puhdistus ja pölynsidonta, pesuseulotun hiekoitussepelin käyttö ja ajonopeuksien lasku. Viime vuosina hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien lasku on ollut vähäistä.

- Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat vuonna 2023 kaikilla pysyvillä mittausasemilla pääasiassa vuoden 2022 tasolla. Edellisen viiden vuoden keskiarvoon verrattuna hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudet olivat noin 10 prosenttia pienemmät, Manninen kertoo.

- Vaikka pakokaasupäästöt ovat puhdistuneet ja autokanta on uudistunut, erityisesti nastarenkaat kuluttavat edelleen teitä ja muodostavat katupölyä. Katupöly säilyy ilmanlaatuhaasteena vielä pitkään tulevaisuudessa, Manninen kertoo.

Pääkaupunkiseudun ulkoilmassa olevien erikokoisten hiukkasten paikallisia päästölähteitä ovat liikenne, puunpoltto ja energiantuotanto. Lisäksi seudulle kulkeutuu hiukkasia muualta Suomesta ja ulkomailta. Kaukokulkeumalla on suuri vaikutus pienhiukkasten pitoisuuksiin.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2023 -raportti on nyt julkaistu https://julkaisu.hsy.fi/ilmanlaatu-paakaupunkiseudulla-vuonna-2023.html

Lisätietoa ilmansaasteista

  • Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  • Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  • Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.

Lisätietoa:

 

Pylväskaavio typpidioksidin vuosikeskiarvopitoisuuksista mittausasemittain. Vuosipitoisuus vaihteli Luukin 4 µg/m3 ja Mäkeläkadun 21 µg/m3 välillä. Ohjearvo ylittyi Mannerheimintien, Mäkelänkadun, Kallion, Leppävaaran, Tikkurilan ja Hämeenlinnanväylän mittausasemilla.
  Typ­pi­diok­si­din pi­toi­suu­det vuon­na 2023 ja edel­li­sen vii­den vuo­den kes­kiar­vot py­sy­vil­tä mit­taus­a­se­mil­ta. Py­sy­vät mit­taus­a­se­mat: Man=Man­ner­hei­min­tie, Mäk=Mä­ke­län­ka­tu, Kal=Kal­lio, Var=Var­tio­ky­lä, Lep=Lep­pä­vaa­ra, Tik=Tik­ku­ri­la ja Luu=Luuk­ki. Siir­ret­tä­vät mit­taus­a­se­mat: Jät=Jä­te­voi­ma­la, Tap=Ta­pa­ni­la, Kau=Kau­niai­nen ja Häm=Hä­meen­lin­nan­väy­lä. 

 

Pylväskaavio hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvopitoisuuksista mittausasemittain. Vuosipitoisuus vaihteli Luukin 7 µg/m3 ja Hämeenlinnanväylän 19 µg/m3 välillä. Ohjearvo ylittyi Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Hämeenlinnanväylän mittausasemilla.
  Hen­gi­tet­tä­vien hiuk­kas­ten pi­toi­suu­det vuon­na 2023 eri mit­taus­a­se­mil­la sekä py­sy­vil­tä mit­taus­a­se­mil­ta edel­li­sen vii­den vuo­den pi­toi­suus­kes­kiar­vo. Py­sy­vät mit­taus­a­se­mat: Man=Man­ner­hei­min­tie, Mäk=Mä­ke­län­ka­tu, Kal=Kal­lio, Var=Var­tio­ky­lä, Lep=Lep­pä­vaa­ra, Tik=Tik­ku­ri­la ja Luu=Luuk­ki. Siir­ret­tä­vät mit­taus­a­se­mat: Jät=Jä­te­voi­ma­la, Tap=Ta­pa­ni­la, Kau=Kau­niai­nen ja Häm=Hä­meen­lin­nan­väy­lä.  

 

 

Päivitetty: 14.06.2024 12:45
Aiheet:
Ilmanlaatu
,
HSY-botti