Biojätteen lajittelulla vahvistetaan Suomen lannoiteomavaraisuutta
Kotitalouksien biojätteestä voidaan tuottaa kotimaista lannoitetta maatalouden käyttöön aikana, jolloin lannoitteiden saatavuus ja hinta ovat nousseet huoltovarmuuden kannalta keskeisiksi kysymyksiksi. HSY:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen biojätteen jalostuslaitos auttaa palauttamaan ravinteita kiertoon, vahvistaa Suomen lannoiteomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista.
Oikein lajiteltu biojäte on monikäyttöinen, kiertotaloutta edistävä voimavara. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ekoteollisuuskeskuksessa Ämmässuolla valmistetaan kodeista kerätystä biojätteestä uusiutuvaa sähköä ja lämpöä ja ravinteikasta lannoitetta maatalouteen. Vuosi sitten valmistunut biojätteen jalostuslaitos tehosti biojätteen käsittelyä ja lisäsi biokaasun määrää. Jalostuksessa syntyvä luonnonmukainen biojätelannoite tukee huoltovarmuutta ja torjuu ilmastonmuutosta.
”Tämä oli merkittävä uudistus biojätteen käsittelylle pääkaupunkiseudulla. Tässä epävakaassa maailmantilanteessa olemme huomanneet, miten tärkeää on tuottaa lannoitetta itse maatalouden käyttöön ja lisätä siten Suomen lannoiteomavaraisuutta. Esimerkiksi Hormuzinsalmen alueella meneillään oleva konflikti on heikentänyt lannoitteiden saatavuutta. Biojätteestä jalostetulla lannoitteella on selkeitä vaikutuksia myös ruoantuotannon omavaraisuuden parantamisessa sekä luontokadon torjunnassa”, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Tiila Korhonen.
Uuden käsittelytavan myötä saamme biojätteen sisältämät ravinteet, kuten typen ja fosforin, sekä hiilen ruokatuotantoon. Biojätteestä syntyvät kierrätyslannoitteet parantavat maaperän pieneliötoimintaa, sitovat hiiltä ja elvyttävät lajimonimuotoisuutta maaperässä.
Biokaasu vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille ja edistää Suomen energiaomavarmuutta
Uuden laitoksen myötä voidaan ohjata jopa yli 80 prosenttia biojätteestä biokaasulaitokseen, jolloin biokaasutuotanto on lähes tuplaantunut. Laitoksella muodostuvasta biokaasusta tuotetaan uusiutuvaa sähköä ja lämpöä. Tämä vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille ja edistää Suomen energiaomavarmuutta. Biokaasua syntyy vuodessa seitsemän miljoonaa kuutiota. Se sisältää yhtä paljon energiaa kuin seitsemän miljoonaa litraa bensaa.
Asukkailla tärkeä rooli Suomen omavaraisuuden kasvattamisessa
Biojätteessä on edelleen runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, sillä reilusti yli puolet biojätteestä päätyy yhä sekajätteeseen.
”Käsittelemme joka viidennen suomalaisen kotitalousbiojätteet, joten meidän toiminnallamme on merkitystä. Tärkeimmässä roolissa ovat kuitenkin asukkaat, sillä saamme biojätteen kiertoon ainoastaan silloin, kun asukas lajittelee omat biojätteensä erikseen biojätekeräykseen. Asukkaan on ehkä hankala hahmottaa rooliaan näin tärkeässä asiassa kuin Suomen omavaraisuuden vahvistamisessa”, Korhonen toteaa.
”Jokainen voi aloittaa lajittelemalla biojätteensä helposti keräämällä aluksi esimerkiksi hedelmien kuoret ja käytetyt suodatinpussit maatuvaan paperipussiin. Sekajätteessä biojätteestä ei ole hyötyä. Kaikki jätteet tulisi pyrkiä ensisijaisesti lajittelemaan eli hyödyntämään materiaalina. Lajittelemalla varmistat, että biojätteen ravinteet ja energia otetaan talteen, eikä niitä hukata”, Korhonen jatkaa.