Pääkaupunkiseudulla käyttämätöntä rakennusoikeutta asuntojen rakentamiseen enemmän kuin koskaan

Tiedotteet 06.09.2023, 09:10
Kerrostaloa rakennetaan kolmen kerrostalon viereen.
Asumiseen tarkoitettu asemakaavavaranto kasvoi viime vuonna eniten Helsingissä.

HSY:n julkaiseman tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla riittää runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta asuntojen rakentamiseen. Viime vuosina on kaavoitettu erityisesti kerrostalojen rakentamista varten.

Varantoa jäljellä useiden kymmenien tuhansien asuntojen rakentamiseen

Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. HSY tuottaa tietoa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asemakaavojen varantotilanteesta eli tonttivarannosta. Varanto kuvaa, kuinka paljon voimassa olevissa asemakaavoissa on vielä jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta.

Juuri julkaistun tonttivarantokatsauksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli alkuvuodesta asumiseen tarkoitettua kaavavarantoa jäljellä 8,20 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä 4,57 miljoonaa kerrosneliömetriä on kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettua varantoa ja 3,63 miljoonaa kerrosneliömetriä pientalojen rakentamiseen.

- Pääkaupunkiseudulla oli tammikuussa 2023 asumiseen tarkoitettua asemakaavavarantoa enemmän kuin koskaan aiemmin. Varanto mahdollistaa useiden kymmenien tuhansien pien- ja kerrostaloasuntojen rakentamisen tälle seudulle. Kerrostalovarantoa on eniten Helsingissä ja pientalovarantoa Espoossa, kertoo HSY:n paikkatietoasiantuntija Laura Lähteenmäki.

Rakennusoikeutta riittää varsinkin uusiin kerrostaloasuntoihin

Kaupungit ovat viime vuosina kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Kerrostalovarannon määrä pääkaupunkiseudulla onkin yli kaksinkertaistunut reilussa vuosikymmenessä.

Viime vuonna lainvoimaistuneiden asemakaavojen myötä kerrostalojen rakentamiseen on jatkossa mahdollisuuksia Helsingissä Meri-Rastilassa ja Laajasalossa, Espoossa Leppävaaran ja Tapiolan alueella sekä Vantaalla Hakunilassa. Näiden lisäksi suurehkoja kerrostalovarantokeskittymiä sijaitsee yhä myös Helsingissä Jätkäsaaressa, Sörnäisissä ja Herttoniemessä, Espoossa Länsimetron varrella ja Kilossa sekä Vantaalla Kivistössä ja Veromiehen alueella. Myös Kauniaisissa on käyttämätöntä kerrostalovarantoa keskustan alueella ja Turuntien varrella.

- Varannon käyttöönotettavuuteen vaikuttavat useat tekijät. Näitä ovat esimerkiksi maanomistusolosuhteet sekä kaavan rakentamisaste, sijainti ja sisältövaatimukset, Lähteenmäki sanoo.

Pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat selkeästi suurimman osan maasta, jolla on kerrostalovarantoa, kun taas yksityishenkilöt ja perikunnat hallitsevat suurinta osaa pientalovarannosta. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osuus asemakaavavarannon omistuksesta kasvoi hieman vuoden 2022 aikana.

Toimitilavarantoa runsaasti jäljellä – lähes kolminkertainen määrä verrattuna asumisen varantoon

Toimitilojen rakentamiseen tarkoitetun varannon määrä muuttuu vuosittain suhteellisen vähän pääkaupunkiseudulla. Toimitilojen osalta vuonna 2022 lainvoimaistui eniten julkisten rakennusten rakentamiseen tarkoitettua kerrosalaa. Tämä kasvatti yleisen rakentamisen varantoa.

Liike- ja toimistotilavarannon sekä teollisuus- ja varastotilavarannon määrä hieman väheni vuoden 2022 aikana. Pääkaupunkiseudulla oli vuodenvaihteessa 2022–2023 lähes kolme kertaa enemmän toimitilavarantoa kuin asumisen varantoa, ja noin puolet tästä sijaitsee tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla.

HSY tuottaa kahdesti vuodessa avoimena datana paikkatietoaineiston, joka esittää voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevan rakennusoikeuden pääkaupunkiseudulla. Varantotilannetta voi tarkastella kaikille avoimesta korttelitasoisesta aineistosta HSY:n avoimen datan karttapalvelussa. Tonttivarannolla tarkoitetaan voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevaa kerrosalaa, joka on SeutuRAMAVA-aineistossa tulkittu toteuttamiskelpoiseksi. Viimeisin SeutuRAMAVA-aineisto kuvaa voimassa olevien asemakaavayksiköiden tilannetta pääkaupunkiseudulla vuodenvaihteessa 2022–2023.

Lisätietoa:

Päivitetty: 25.09.2023 07:31
Aiheet:
Seututieto
,
Seutu- ja ympäristötieto
,
Avoin data
,