Taustaa

Vantaanjoen seutu on Suomen tiiveimmin asuttu alue. Vesistöllä on merkittäviä luonnonarvoja, joiden varjeleminen on vesihuoltolaitosten keskeinen tehtävä. Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, jolloin verkostojen sekä pumppaamoiden kunnon, toimintavarmuuden ja kapasiteetin riittävyyden merkitys vesien suojelemiseksi korostuu.

Vuosien 2012-2013 hankkeessa kehitettiin toimintamalleja

Vuosina 2012-2013 Vantaanjoen valuma-alueen vesihuoltolaitokset kehittivät yhdessä maakunnan kehittämisrahaa (MAKERA) saaneessa jätevesipäästöjen hallintahankkeessa parhaita toimintamalleja pumppaamoiden toimintavarmuuden lisäämiseksi, vuotovesien vähentämiseksi sekä sekaviemäriverkostosta luopumiseksi. Visioksi otettiin nolla ylivuotoa.

Hankkeessa tuotettu toimintamalli pumppaamoiden varusteluun on levinnyt laajalle muodostaen pumppaamoiden varustelun normin. Uudet haasteet ja teknologian kehittyminen ovat tuoneet siihen päivitystarpeita. Merkittävä osa viemäriverkostojen vuotovesistä tulee viemäriin kiinteistöjen järjestelmistä. Vesihuoltolaitosten vaikutuskeinot yksityisomistuksessa olevan omaisuuden kuntoon ja vesien johtamistapaan ovat rajalliset, ja johtaa jopa riitatilanteisiin asiakkaan kanssa. Kiinteistöjen ja vesilaitosten välisen yhteistyön työkalujen kehittäminen on ajankohtaista ja vesienhoidon kannalta merkityksellistä.

Vippa-hankkeen tavoitteena vähentää jätevesipäästöjä

VIPPA-hankkeen tavoitteena oli vähentää pumppaamoylivuotoja entisestään sekä tehostaa verkostojen saneerausta vuotovesien hallitsemiseksi. Pumppaamoiden osalta keskityttiin uusien teknologioiden tuomiin mahdollisuuksiin (mm. data-analyysi, mittausanturit, älykäs automaatio). Verkostosaneerauksissa painopiste oli asukasviestinnän ja vesilaitosten omien toimintamallien kehittämisessä.

Toimenpiteet Vippa-hankkeessa

1. Arvioitiin Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahankkeen (2012-2013) vaikuttavuutta.
2. Selvitettiin, mitä ylivuotojen hallinnan keinoja on käytössä Suomessa ja muualla Euroopassa.
3. Selvitettiin myös, minkälaiset digitaaliset ratkaisut voivat parantaa pumppaamoiden toimintavarmuutta. Pilotoitiin kiinnostavimmat teknologiat.
4. Tuotettiin selkeä, hankkeeseen osallistuvien vesilaitosten kesken yhtenäinen tonttijohtojen saneerausta koskeva toimintamalli tai -mallit.
5. Kiinteistönomistajien ohjaamiseksi tuotettiin videomuotoista viestintämateriaalia tonttijohtojen saneerauksen tärkeydestä ja siihen liittyvistä käytännön toimista.
6. Hankkeen lopuksi päivitettiin pumppaamotoimintamalli.