Mikä on paras puulaji polttoon?

Klapeja korissa.

Eri puulajien päästöillä on jonkin verran eroja, mutta tärkeintä on, että polttopuu on kuivaa ja poltto tapahtuu oikeaoppisesti. Lisätietoa eri puulajien vaikutuksesta päästöihin löytyy Itä-Suomen yliopiston KIUAS-hankkeen loppuraportista sivulta 43.

Eri puulajeista saa eri tavoin lämpöä. Puun lämpöarvo kertoo, kuinka tehokkaasti puulla voi lämmittää. Erot ovat painoa kohden pienet, mutta tilavuutta kohden ero on jo selvä. Koivu on tavallisista polttopuista tihein, joten sen lämpöarvo on tilavuutta kohden suurin. Näin koivua saadaan energiasisällöllisesti mahtumaan enemmän tulipesään. Kuivan koivun tuottama lämpöarvo pinokuutiometriä kohti on noin 1700 kilowattituntia. Määrä vastaa energialtaan noin 170 litraa kevyttä polttoöljyä.

Pilkkeen lämpöarvoja 20 prosentin kosteudessa

Puulaji Lämpöarvo kWh/kg Lämpömäärä kWh/p-m3 Lämpömäärä kWh/irto-m3
Koivu 4,15 1700 1010
Mänty 4,15 1360 810
Kuusi 4,10 1320 790
Leppä 4,05 1230 740
Haapa 4,00 1330 790

Lähde: Alakangas, E. 2000. VTT.

Muutkin suomalaiset puulajit kuin koivu sopivat hyvin polttopuuksi. Itseasiassa koivun suosiminen polttopuuna on melko uusi ilmiö. Sekapuuta, eli polttopuuta, jossa on vaikkapa havupuita ja haapaa, voi polttopuun toimittajilta saada edullisemmin kuin koivua. Lisäksi metsänhoidon yhteydessä saadaan pieniläpimittaisia, polttopuun tekoon sopivia rankoja kaikista kotimaisista puulajeista. On siis hyvä, jos kysyntää kohdistuu muihinkin puulajeihin kuin koivuun.