Mikä on paras puulaji polttoon?

Moni tulisijan käyttäjä pohtii, millaista puuta kannattaa polttaa, jotta hyöty olisi mahdollisimman suuri. Vastaus on ”kuivaa puuta”. Polttopuun laatu on tärkeämpi kuin käytetty puulaji.

Polttopuun kosteus on tärkeämpi kuin puulaji

Lämmön syntymiseen vaikuttavat puulajin lisäksi monet muutkin tekijät. Lajin sijasta tärkeämpää onkin puun laatu kuten polttopuun kosteus. Kosteus on yksi tärkeimmistä puun lämpöarvoon ja toisaalta päästöjen määrään vaikuttavista tekijöistä. Mitä enemmän polttopuussa on kosteutta, sitä vähemmän siitä saadaan lämpöä.

Kun kosteaa puuta poltetaan, veden pitää haihtua, ennen kuin palaminen tuottaa lämpöenergiaa. Toisin sanoen vesi kuluttaa palamisessa syntyvää energiaa, joten lämpöä saadaan sitä vähemmän, mitä enemmän puu sisältää vettä.

Myöskään päästöjen kannalta puulajilla ei ole suurta merkitystä. Kostean puun poltto sen sijaan lisää selkeästi terveydelle haitallisten päästöjen määrää. Lisätietoa eri puulajien vaikutuksesta päästöihin löytyy Itä-Suomen yliopiston KIUAS-hankkeen loppuraportista sivulta 43.

Vastakaadettu puu tarvitsee riittävän kuivatuksen

Tuoreessa, vastakaadetussa puussa on vettä noin puolet. Tämä tarkoittaakin sitä, että puu pitää kuivattaa, ennen kuin sitä voi polttaa. Hyvissä olosuhteissa puu voi kuivua ulkona yhden kevään ja kesän aikana polttokuivaksi. Jos kesällä ei ole ollut riittävän lämmintä ja kuivaa, tarvitaan yleensä kahden kesän ulkokuivaus, jolloin puhutaan ylivuotisesta puusta.

Kuivumisen kannalta polttopuiden säilytysolosuhteet ovat avainasemassa. Ehdottomasti paras säilytyspaikka polttopuille on tuulettuva puuvaja. Se suojaa puita sateelta ja pitää ne kuivina. Hyvässä puuvajassa ilma kiertää lattian, seinien ja katon raoista. Jos polttopuut peittelee hyvin tiiviisti, kosteus pääsee tiivistymään ja puut voivat homehtua.

Puulajien lämpöarvo vaihtelee vähän puukiloa kohti

Alla olevassa taulukossa on esitetty pilkkeiden lämpöarvoja 20 prosentin kosteudessa. Puun lämpöarvo kertoo, kuinka tehokkaasti puulla voi lämmittää. Eri puulajien lämpöarvo puukiloa kohti vaihtelee vain vähän. Mänty yltää koivun kanssa samaan lukemaan.

Koivu on tavallisista polttopuista tihein, joten sen lämpöarvo on tilavuutta kohden suurin. Näin koivua saadaan energiasisällöllisesti mahtumaan enemmän tulipesään. Kuivan koivun tuottama lämpöarvo pinokuutiometriä kohti on noin 1700 kilowattituntia. Määrä vastaa energialtaan noin 170 litraa kevyttä polttoöljyä.

Pilkkeen lämpöarvoja 20 prosentin kosteudessa

Puulaji	Lämpöarvo kWh/kg	Lämpömäärä kWh/p-m3	Lämpömäärä kWh/irto-m3
Koivu	4,15	1700	1010
Mänty	4,15	1360	810
Kuusi	4,10	1320	790
Leppä	4,05	1230	740
Haapa	4,00	1330	790

Lähde: Alakangas, Hurskainen, Laatikainen-Luntama & Korhonen 2016, 90, VTT; viitattu Pirinen 1997).

Sekapuu sopii hyvin polttopuuksi

Muutkin suomalaiset puulajit kuin koivu sopivat hyvin polttopuuksi. Itse asiassa koivun suosiminen polttopuuna on melko uusi ilmiö.

Sekapuuta, eli polttopuuta, jossa on vaikkapa havupuita ja haapaa, voi polttopuun toimittajilta saada edullisemmin kuin koivua. Lisäksi metsänhoidon yhteydessä saadaan pieniläpimittaisia, polttopuun tekoon sopivia rankoja kaikista kotimaisista puulajeista. On siis hyvä, jos kysyntää kohdistuu muihinkin puulajeihin kuin koivuun.