Jätemäärät ja kierrätysaste

Kodin jäteastiassa lajiteltua biojätettä ja kartonkia.

Jätemäärät

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen seudulla syntyi 645 000 tonnia yhdyskuntajätteitä vuonna 2020. Tämä on 520 kiloa asukasta kohti. Yhdyskuntajätteitä ovat kotitalousjäte sekä julkisten ja yksityisten palveluiden jätteet.

Pelkkää kotitalousjätettä syntyi pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa puolestaan 346 000 tonnia vuonna 2020. Asukasta kohden laskettuna kotitalousjätettä syntyi 280 kg, mikä on 15 kiloa enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 syntyi siis enemmän kotitalousjätettä ja vähemmän muuta yhdyskuntajätettä palveluista kuin aiempina vuosina.

Joka toinen vuosi tilastoimme yhdyskuntajätteen lisäksi myös seudulla syntyvät muut jätteet. Vuoden 2020 tilastot julkaistaan vuoden 2021 lopussa. Vuonna 2018 suurin osa, noin 78 prosenttia, kaikista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä oli maa- ja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Loppuosa jätteistä jakaantui toimialoittain seuraavasti: talonrakentaminen 7 %, kotitaloudet 4 %, yksityiset palvelut 4 %, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 4 %, teollisuus 1 %, viemäri ja jätevesihuolto 1 % ja muut julkiset palvelut 1 %.

Kierrätysaste

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä kierrätetään 45 prosenttia, ja loput hyödynnetään jätevoimalassa. Enää ei kotitalousjätettä ohjata hyödyntämättömänä loppusijoitukseen. Kierrätysasteeseen lasketaan mukaan todelliset kierrätetyt materiaalit, eli kierrätysprosessissa poistuneet määrät, rejektit, otetaan huomioon. Tavoitteena on ohjata entistäkin enemmän jätettä kierrätykseen. Se onnistuu tehostamalla lajittelua ja vastaavasti vähentämällä energiana hyödynnettävän sekajätteen määrää.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2020 noin 50 %. Kierrätysastetta nostaa varsinkin yksityisten palveluiden biojätteen erilliskeräys.

Jätelajit

Yhdyskuntajätteestä 44 prosenttia on sekajätettä. Tämä on noin 230 kiloa sekajätettä asukasta kohti.

Kotitalouksissa puolet syntyneistä jätteistä on sekajätettä; sitä syntyy siis noin 136 kiloa asukasta kohti. Suuri osa tästä olisi kuitenkin lajitteluun kelpaavaa jätettä. Eniten parantamisen varaa olisi biojätteen. Erikseen lajitelluista jätteistä suurin osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli kierrätykseen. Sekajäte ja puu hyödynnetään pääsääntöisesti energiana ja vaaralliset jätteet hävitettään asianmukaisissa polttolaitoksissa, joissa lämpöä otetaan talteen.

Sekajätekoostumus

 

Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018 Kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksen loppuraportti

 

6aika hankkeet logot.png