Jätemäärät ja kierrätysaste

Kodin jäteastiassa lajiteltua biojätettä ja kartonkia.

Den svenska versionen av sidan finns här. Observera att förnyelsen av vår webbsida inte är färdig och därför kan det finnas mindre skillnader i innehållet på sidorna.

See the English version of this page here. Please note that the renewal of our website is ongoing and page content can differ slightly.

Jätemäärät

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen seudulla syntyi 690 000 tonnia yhdyskuntajätteitä vuonna 2019. Tämä on 565 kiloa asukasta kohti. Yhdyskuntajätteitä ovat kotitalousjäte sekä julkisten ja yksityisten palveluiden jätteet.

Pelkkää kotitalousjätettä syntyi pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa puolestaan 326 000 tonnia vuonna 2019. Asukasta kohden laskettuna kotitalousjätettä syntyi 265 kg, mikä on kymmenen kiloa vähemmän kuin vuonna 2018. Kotitalousjätemäärät asukasta kohti ovat seudulla vähentyneet viime vuosina, varsinkin paperijätteen määrä vähenee.

Joka toinen vuosi tilastoimme yhdyskuntajätteen lisäksi myös seudulla syntyvät muut jätteet. Vuonna 2018 suurin osa, noin 78 prosenttia, kaikista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä oli maa- ja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Loppuosa jätteistä jakaantui toimialoittain seuraavasti: talonrakentaminen 7 %, kotitaloudet 4 %, yksityiset palvelut 4 %, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 4 %, teollisuus 1 %, viemäri ja jätevesihuolto 1 % ja muut julkiset palvelut 1 %.

Kierrätysaste

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä kierrätetään 46 prosenttia, ja loput hyödynnetään jätevoimalassa. Enää ei kotitalousjätettä ohjata hyödyntämättömänä loppusijoitukseen. Tavoitteena on kuitenkin ohjata entistäkin enemmän jätettä kierrätykseen. Se onnistuu tehostamalla lajittelua ja vastaavasti vähentämällä energiana hyödynnettävän sekajätteen määrää.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2019 noin 52 %. Kierrätysastetta nostaa varsinkin yksityisten palveluiden biojätteen erilliskeräys.

Jätelajit

Yhdyskuntajätteestä 42 prosenttia on sekajätettä. Tämä on noin 240 kiloa sekajätettä asukasta kohti.

Kotitalouksissa yli puolet syntyneistä jätteistä on sekajätettä; sitä syntyy siis noin 135 kiloa asukasta kohti. Suuri osa tästä olisi kuitenkin lajitteluun kelpaavaa jätettä. Eniten parantamisen varaa olisi biojätteen ja muovin lajittelussa. Erikseen lajitelluista jätteistä suurin osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli kierrätykseen. Sekajäte ja puu hyödynnetään pääsääntöisesti energiana ja vaaralliset jätteet hävitettään asianmukaisissa polttolaitoksissa, joissa lämpöä otetaan talteen.

Sekajätekoostumus

 

Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018 Kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksen loppuraportti

 

6aika hankkeet logot.png