Tiedätkö, mitkä ruoka-aineet rasittavat ilmastoa? Entä millä taas on vähäiset päästöt? Jos pohdit, miten vähentäisit ruoan ilmastopäästöjä, tässä muutama asia, jotka kannattaa ottaa huomioon: vältä punaista lihaa, vähennä lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä sekä kiinnitä huomio ostoksiin ja annoksiin, jotta ruokahävikkiä ei tulisi.
Naudanliharuokien ilmastokuormitus on noin nelinkertainen kasvisruokiin verrattuna. Lihoissa on kuitenkin eroa: kanan ja porsaanlihan ilmastokuormitus on yli puolet pienempi kuin naudanlihan. Toisaalta eläinten ruokintaa varten viljellään viljaa, soijaa ja rypsiä, jota ihminenkin voisi syödä.
Noin 60 % ruoan ilmastovaikutuksista syntyy alkutuotannossa eli maatiloilla ja kasvihuoneissa viljelystä, viljelykäytössä olevasta maaperästä ja eläimistä (lannasta ja ruoansulatuksen päästöistä). Naudan märehdintä tuottaa runsaasti metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä vaikuttavat voimakkaimmin ilmastonmuutokseen.
Kaukaakin tuodut kasviperäiset tuotteet ovat yleensä ekologisempia kuin lähellä tuotettu liha. Ruokatuotteista eniten ilmastoon vaikuttaa liha- ja maitotuotteiden tuotanto. Pienin kuormittavuus on juureksilla.
Broilerin liha on ilmaston kannalta vähiten kuormittavaa lihaa: sen ilmastovaikutus on 4 kg CO2/lihakilo. Seuraavaksi vähiten kuormittaa sianliha, jonka luvut ovat 5 kg CO2/lihakilo. Kotimaisen naudanlihan ilmastovaikutus vastaa jo noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina), mutta esimerkiksi brasilialaisen naudanlihan päästökerroin on jopa 40 kg. Juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan (13 kg CO2/lihakilo), mutta esimerkiksi soijan ilmastopäästöt ovat vain noin 1 kg CO2/soijapapukilo.
Jos syöt lihaa, mieti voisitko syödä sitä harvemmin tai kerralla vähemmän. Liha-annosten koko on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä.
(Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke.fi, Ilmasto-opas.fi)
Punaista lihaa (nauta, sika, lammas) ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g viikossa, ja silloinkin tulisi suosia vähärasvaisia vaihtoehtoja. Suomalaiset kuitenkin syövät lihaa keskimäärin puolitoista kiloa viikossa.
Vielä tiukempaa linjaa esittävät syöpäjärjestöt: ne asettavat punaisen lihan kulutukselle 300 gramman viikkotavoitteen. Sitä suuremmilla määrillä paksu- ja peräsuolen syövän riski nousee, sillä punaisesta lihasta kertyy elimistöön karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia aineita. Aiheesta lisää Syöpäjärjestön sivuilla. Runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio lisää myös mm. sepelvaltimotaudin, lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Siipikarjanliha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan- ja lampaanlihan rasva. Vähärasvaisen ja vaalean lihan suosiminen edistää ruokavalion terveellisyyttä mm. siksi, että ruokavalion rasvan laatu paranee ja energiatiheys pienenee.
Lihaa voi korvata monilla proteiinipitoisilla kasviksilla. Myös maitotuotteita voi korvata kasvipohjaisilla tuotteilla, kuten kaurakermoilla ja -maidoilla. Kasvisruokavaliossa proteiinia saadaan härkäpavuista, soijapavuista, muista pavuista, linsseistä ja herneistä, pähkinöistä ja siemenistä, täysjyväviljasta sekä vehnänalkioista ja seitanista. Uutuuksia tulee markkinoille jatkuvasti, esim. härkis, nyhtökaura ja mifu.
Muista kuitenkin, että liiallinen proteiinien saanti ei edistä terveyttä – päinvastoin, proteiinimäärän typpisisältö kuormittaa suolistoa ja munuaisia.
(Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014).
Lähde: Ilmasto-opas.fi
Tutustu myös WWF:n ruokaoppaaseen ja kalaoppaaseen.