Ilmastoystävällinen ruoka

Tiedätkö, mitkä ruoka-aineet rasittavat ilmastoa? Entä millä taas on vähäiset päästöt? Jos pohdit, miten vähentäisit ruoan ilmastopäästöjä, tässä muutama asia, jotka kannattaa ottaa huomioon: vältä punaista lihaa, vähennä lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä sekä kiinnitä huomio ostoksiin ja annoksiin, jotta ruokahävikkiä ei tulisi.

Lihaa läheltä vs. kasviksia kaukaa

Naudanliharuokien ilmastokuormitus on noin nelinkertainen kasvisruokiin verrattuna. Lihoissa on kuitenkin eroa: kanan ja porsaanlihan ilmastokuormitus on yli puolet pienempi kuin naudanlihan. Toisaalta eläinten ruokintaa varten viljellään viljaa, soijaa ja rypsiä, jota ihminenkin voisi syödä.

Noin 60 % ruoan ilmastovaikutuksista syntyy alkutuotannossa eli maatiloilla ja kasvihuoneissa viljelystä, viljelykäytössä olevasta maaperästä ja eläimistä (lannasta ja ruoansulatuksen päästöistä). Naudan märehdintä tuottaa runsaasti metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä vaikuttavat voimakkaimmin ilmastonmuutokseen.

Kaukaakin tuodut kasviperäiset tuotteet ovat yleensä ekologisempia kuin lähellä tuotettu liha. Ruokatuotteista eniten ilmastoon vaikuttaa liha- ja maitotuotteiden tuotanto. Pienin kuormittavuus on juureksilla.

Broilerin liha on ilmaston kannalta vähiten kuormittavaa lihaa: sen ilmastovaikutus on 4 kg CO2/lihakilo. Seuraavaksi vähiten kuormittaa sianliha, jonka luvut ovat 5 kg CO2/lihakilo. Kotimaisen naudanlihan ilmastovaikutus vastaa jo noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina), mutta esimerkiksi brasilialaisen naudanlihan päästökerroin on jopa 40 kg. Juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan (13 kg CO2/lihakilo), mutta esimerkiksi soijan ilmastopäästöt ovat vain noin 1 kg CO2/soijapapukilo.

Jos syöt lihaa, mieti voisitko syödä sitä harvemmin tai kerralla vähemmän. Liha-annosten koko on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä.
(Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke.fi, Ilmasto-opas.fi)

Tottumus vs. terveys

Punaista lihaa (nauta, sika, lammas) ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g viikossa, ja silloinkin tulisi suosia vähärasvaisia vaihtoehtoja. Suomalaiset kuitenkin syövät lihaa keskimäärin puolitoista kiloa viikossa.

Vielä tiukempaa linjaa esittävät syöpäjärjestöt: ne asettavat punaisen lihan kulutukselle 300 gramman viikkotavoitteen. Sitä suuremmilla määrillä paksu- ja peräsuolen syövän riski nousee, sillä punaisesta lihasta kertyy elimistöön karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia aineita. Aiheesta lisää Syöpäjärjestön sivuilla. Runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio lisää myös mm. sepelvaltimotaudin, lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Siipikarjanliha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan- ja lampaanlihan rasva. Vähärasvaisen ja vaalean lihan suosiminen edistää ruokavalion terveellisyyttä mm. siksi, että ruokavalion rasvan laatu paranee ja energiatiheys pienenee.

Lihaa voi korvata monilla proteiinipitoisilla kasviksilla. Myös maitotuotteita voi korvata kasvipohjaisilla tuotteilla, kuten kaurakermoilla ja -maidoilla. Kasvisruokavaliossa proteiinia saadaan härkäpavuista, soijapavuista, muista pavuista, linsseistä ja herneistä, pähkinöistä ja siemenistä, täysjyväviljasta sekä vehnänalkioista ja seitanista. Uutuuksia tulee markkinoille jatkuvasti, esim. härkis, nyhtökaura ja mifu.

Muista kuitenkin, että liiallinen proteiinien saanti ei edistä terveyttä – päinvastoin, proteiinimäärän typpisisältö kuormittaa suolistoa ja munuaisia.

(Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014).

Ympäristöystävällisen ruoan tarkistuslista

  • Käytä enemmän kasviperäisiä tuotteita, vähennä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden käyttöä.
  • Pidä viikossa ainakin yksi kasvisruokapäivä ja jätä pihvit ja juustot juhlahetkiin.
  • Älä heitä ruokaa roskiin! Lajittele biojäte.
  • Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja ja vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja tuotteita.
  • Suosi perunaa ja erilaisia viljatuotteita (esim. ohraa), vältä riisiä.
  • Suosi luomutuotteita.
  • Suosi luonnonkalaa, kauden marjoja ja sieniä.
  • Suosi sesonkikasviksia, mutta malta odottaa kauden oikeaa alkua.
  • Vältä pakasteita.
  • Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.
  • Syö lautanen tyhjäksi, älä osta enempää ruokaa kuin kulutat.
  • Valmista enemmän ruokaa kerralla ja lämmitä mikroaaltouunissa.
  • Suunnittele kauppamatkat huolellisesti ja kulje ne jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Autoa käytettäessä osta ruokaa kerralla riittävästi.

Lähde: Ilmasto-opas.fi

Tutustu myös WWF:n ruokaoppaaseen ja kalaoppaaseen.

Ilmastoinfosta materiaalia tapahtumiin ja kampanjoihin

Ilmastoinfon Ruoan ilmastovaikutukset -tehtävää oletkin voinut jo pähkäillä tapahtumissa, joissa olemme olleet mukana. Tehtävästä on suunnitteilla nyt myös verkkopeli!

Useissa ravintoloissa on kampanjoitu ruokahävikkiä vastaan Ruokaa – ja roskaa -materiaalimme avulla. Aihe on yhä ajankohtainen ja kampanjamateriaalia voi tilata ravintolaan osoitteesta ilmastoinfo@hsy.fi.