Meillä töissä: putkiasentaja

Mika ja Jarno ovat kokeneita putkiasentajia. He työskentelevät säällä kuin säällä, jotta kaupunkilaiset saavat vettä.

Helsingin Munkkiniemessä riittää liikennettä. Ohi ajaa busseja ja pikkuautoja. Niiden matkaa hidastaa työmaa keskellä tietä.

HSY:n putkiasentajat Mika ja Jarno ovat siellä uusimassa vesijohtoa ja viemäriliitosta. Viereinen taloyhtiö tekee putkiremonttia ja on tilannut uusimistyön HSY:ltä.

Munkkiniemen keikka on putkiasentajille peruskauraa. Ensin lähialueelta suljetaan vedentulo, jotta päästään vesijohdon kimppuun.

Usein työssä tulee mutkia vastaan ja niin nytkin:

– Vesijohdon sulku oli asvaltin alla. Se piti piikata sieltä esiin. Useimmiten ne ovat kaikki näkyvissä, Mika kertoo.

Yllätykset kuuluvat työhön. Joskus työmaalta puuttuu tarvikkeita ja toisinaan kallio tulee vastaan. Siksi työhön voi mennä aikaa jopa vuorokausi. Tällä kertaa kuitenkin Mika ja Jarno selviävät noin seitsemällä tunnilla.

Monta reittiä putkiasentajaksi

Mika ja Jarno ovat työssään varsinaisia konkareita. Mikalla on takanaan seitsemän vuotta ja Jarnolla yhdeksäntoista. Jarno aloitti työnsä HSY:n edeltäjällä Helsingin Vedellä, joka yhdistyi osaksi HSY:tä vuonna 2010. Samalla työkenttä laajeni kattamaan koko pääkaupunkiseudun.

Mika ja Jarno ovat molemmat oppineet taitonsa työtä tekemällä. Jarno kävi vuoden verran ammattikoulua ennen kuin työelämä imaisi hänet mukaansa. Mika puolestaan lähti töihin suoraan peruskoulun penkiltä.

Putkiasentajaksi voi päätyä hyvinkin erilaisilla koulutuksilla perinteisen putkiasentajan koulutuksen lisäksi. On hienomekaniikka-asentajia, koneistajia ja timpureita, Mika ja Jarno luettelevat. Tuorein tulokas on palomies-sairaankuljettaja.

Asentajien työ on fyysistä ja likaista. Mikalla ja Jarnolla on molemmilla haalarit kurassa, vaikka päivä on vasta alussa. Sade sotkee työmaakuopan mutaiseksi velliksi, eikä lähellä oleva meri paranna asiaa. Se tekee maaperän kosteaksi.

Työtä tehdään silti säällä kuin säällä. Vielä ei ole tullut vastaan niin kovia pakkasia, ettei työtä olisi voinut tehdä. Mikan ja Jarnon mukaan putkiasentajat eivät voi antaa kovin hevillä periksi, sillä kaupunkilaiset tarvitsevat vettä.

– Ihminen ei selviä käsittääkseni kolmea päivää kauempaa ilman vettä. Itsekin nautin siitä, että saan joka päivä käydä suihkussa ja pestä hampaat. Olen yhtä riippuvainen vedestä kuin asiakkaat, Jarno kuvailee.

Putkiasentajien onnellisimmat asiakkaat

Mikasta ja Jarnosta ei saisi toimistotyöntekijöitä. Jarno uskoo, ettei hän pystyisi viettämään kahdeksaa tuntia sisätiloissa, kun on ollut toistakymmentä vuotta liikkuvassa ulkotyössä.

Työ tarjoaa ulkoilmaa ja vapautta. Kaksikko saa melko vapaasti itse päättää, miten liitoksia toteuttavat. Vaihtoehtoja on paljon, joten paras niistä selviää työmaan katselmoinnissa.

Putkiasentajan työssä pääsee myös moniin kiinnostaviin paikkoihin, joihin tavallisella kaupunkilaisella ei ole asiaa. Viimeksi Mika ja Jarno vierailivat työn merkeissä Korkeasaaren eläintarhassa, kun apinataloon tarvittiin uusi vesimittari.

– Samalla reissulla pääsimme sinne häkkiin syöttämään apinoita eläintenhoitajan kanssa. Se oli ihan päivän kohokohta, Mika kertoo.

Jarno oikaisee, että kyllä se oli vuoden kohokohta. Niin onnellisia asiakkaita he eivät ole aiemmin nähneet.