Vesihuolto rakentaa kestävää kaupunkia – myös raitiotietyömaalla

Kun raitiotietyömaa kaventaa katualuetta, huomio kiinnittyy helposti aitoihin ja kiertoreitteihin. Harva kuitenkaan tietää, että maan alla tehdään kriittisen tärkeää työtä: vesihuoltoa uudistetaan koko reitin varrella. Varmistamme, että yli miljoonan pääkaupunkiseutulaisen elintärkeät peruspalvelut toimivat kestävästi, myös suurten liikennehankkeiden aikana. 

Raitiotien rakentaminen tarjoaa harvinaisen tilaisuuden uudistaa samalla maan alla kulkevaa kriittistä infrastruktuuria koko kaupunginosan laajuudelta. Kun raitiotiehankkeet etenevät suunnittelusta työmaiksi, vesihuolto kulkee tiiviisti mukana.  

Kartoitamme kaupungin hankkeiden yhteydessä, onko alueen vesijohtoverkostoa syytä saneerata samalla. Jos verkosto kaipaa saneerausta, työt tehdään yhdessä. 

"Kun katu joka tapauksessa avataan, kannattaa samalla parantaa ja uudistaa viemäri- ja vesijohtolinjoja. Näin katu avataan vain kerran, ja asukkaille aiheutuu vähemmän haittaa", ryhmäpäällikkömme Atte Heiskanen sanoo. 

Ilman oikea-aikaista saneerausta vanheneva verkosto altistuu vuodoille ja vaurioille. Yleistyvät putkirikot voivat vaarantaa meille itsestään selvän peruspalvelun: hanasta saatavan puhtaan veden. 

Putket pois kiskojen alta 

Tiiviisti rakennetussa kaupungissa tila on kortilla. Maan alta on löydyttävä reitit paitsi putkille, myös kaapeleille ja puiden juuristoille.

"Raitiotiekiskojen alle ei voi sijoittaa vesihuoltoa, koska sitä ei sieltä päästäisi huoltamaan tai korjaamaan. Maanalainen tekniikka vaikuttaa myös siihen, mitä maan päälle voidaan rakentaa", Heiskanen kertoo. 

Käynnissä olevia ratikkahankkeita toteutetaan allianssimallilla, jolloin kaupunki, suunnittelijat, rakentajat ja HSY työskentelevät tiiviisti yhdessä. Ratkaisuja tehdään yhteistuumin, jotta tilankäyttö maan alla ja päällä saadaan sovitettua yhteen. 

”Raitiotiehankkeet ovat aivan eri mittaluokkaa kuin perinteiset saneeraukset. Vesihuollon ratkaisut vaikuttavat yksittäisen kadun sijaan koko alueen toimivuuteen vuosikymmeniksi", Heiskanen kiteyttää. 

Vesihuolto toimii rakennustöiden aikanakin 

Vaikka katu on auki ja työmaalla rakennetaan raitiotietä, veden on kuljettava.  Varmistamme vesihuollon keskeytymättömyyden huolellisella suunnittelulla ja ajoituksella. Ennen vanhojen putkien purkua tai siirtoa, rinnalle rakennetaan uudet linjat ja tarvittavat väliaikaiset yhteydet. 

"Tavoitteena on, että verkosto pysyy toimintakunnossa koko rakennustyön ajan", Heiskanen sanoo. 

Vesihuoltoa rakennetaan sadaksi vuodeksi eteenpäin 

Vesihuollon pitkäjänteinen suunnittelu kulkee käsi kädessä kaupunkirakenteen uudistumisen kanssa. Länsiratikat ja Vantaan ratikka ovat esimerkkejä hankkeista, joissa rakennetaan samalla vesihuoltoa, joka palvelee tulevia sukupolvia. Teemme tänään ratkaisuja, joiden pitää toimia vähintään seuraavan sadan vuoden ajan. 

"Tavoitteena on, että uudet putket kestävät sata vuotta. Siksi rakentamisen laadun on oltava korkealuokkaista", investointiosaston osastonjohtaja Jarno Köykkä toteaa. 

Raitiotiehankkeet antavat samalla mahdollisuuden kuroa umpeen vesihuollon kasvavaa korjausvelkaa. Tavoitteenamme on nostaa vuosittaisia vesihuollon saneerausinvestointeja asteittain kohti 70 miljoonaa euroa. Kyse on merkittävästä harppauksesta HSY:n historiassa, koska nykyinen noin 50 miljoonan euron vuositaso nousisi 40 prosenttia. Saneerauksille on selvä tarve, sillä osa putkistosta on jo vanhaa ja siten riskialtista. 

Näin ennakoimme saneeraustarpeet 

Pääkaupunkiseudulla on jatkuvasti käynnissä satoja vesihuollon työmaita. Esimerkkejä laajoista investoinneista ovat jätevesiyhteyksien rakentaminen Blominmäen puhdistamolle kalliotunneleita pitkin sekä Esplanadin alueen verkostosaneeraus. 

Yksikään vesihuollon työmaa ei synny sattumalta. Seuraamme verkoston kuntoa omalla arviointijärjestelmällään ja laatii sen perusteella 20 vuoden investointiohjelman. 

"Meillä on valtavasti tietoa omasta verkosto-omaisuudesta ja selkeät kriteerit, joiden avulla pystymme ennakoimaan, missä korjaustarve on ajankohtainen", Köykkä kuvailee. 

Ilmastonmuutos muuttaa myös vesihuoltoa 

Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan siihen, miten vesihuoltoverkostoja suunnitellaan ja rakennetaan. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet yleistyvät. Sateiden hulevedet edellyttävät aiempaa suurempaa verkostokapasiteettia ja tarkempaa mitoitusta, jotta vesi saadaan pois kadulta maan alle. Helsingissä tähän vastataan muun muassa eriyttämällä sekaviemäröityjä alueita: sade- ja jätevesiä ei enää ohjata samaan viemäriin, vaan hulevedet johdetaan suoraan pois, jotta jätevedenpuhdistamot eivät kuormitu turhaan. 

”Sekaviemäröityä verkostoa eriytetään vähitellen saneerausten yhteydessä yhteistyössä kaupungin kanssa”, Jarno Köykkä kertoo. 

Ilmastotavoitteet näkyvät myös materiaalivalinnoissa ja työmenetelmissä.  Tavoitteenamme onkin pienentää rakentamisen päästöjä kestävillä valinnoilla, tinkimättä verkoston sadan vuoden elinkaaritavoitteesta. 

Haittojen hallinta on osa vastuullista rakentamista 

Rakentaminen vaikuttaa luonnollisesti lähialueiden arkeen. Yksi strategisista painopisteistämme on häiriöiden minimointi: työmaita suunnitellaan niin, että vaikutukset arkeen jäävät mahdollisimman pieniksi. Viestintä on ennakoivaa, monikanavaista ja tilanteeseen sopivaa.  

"Rakennamme asukkaiden lähelle, ja siksi on meidän vastuullamme kertoa selkeästi, mitä olemme tekemässä ja miksi", Köykkä tiivistää. 

Uudessa periaatepäätöksessämme olemme linjanneet, että jatkossa katualueilla saneerataan runkoverkon lisäksi myös tonttijohdot, erityisesti yli 20 vuotta vanhat. 

”Näin ehkäistään tulevia vuotoja ja vältetään se, että katua jouduttaisiin avaamaan taas uudelleen muutaman vuoden päästä. Samalla parannetaan palvelutasoa, kun tonttijohto ja runkoverkko päivitetään yhdellä kertaa”, Köykkä kertoo. 

Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!