Säilytä ruoka oikein ja säästä kesälläkin

Kesällä suunnitelmat voivat muuttua ja ruoka jäädä kaappeihin tavallista pidemmäksi aikaa lojumaan. Ruoan voi kuitenkin saada säilymään yllättävien menojen varalta ja välttää sen hävikiksi joutumisen yksinkertaisilla tavoilla. Vinkkaamme, kuinka saada kesän herkut säilymään pidempään ja säästää kauppalaskuissa kesälläkin.

Kokkaaminen on huomattavasti työläämpää, kun vastassa on ituiset porkkanat, homehtuneet mansikat ja edellisviikolla keitetyt perunat.  

– Jos huomaa, että biojäte täyttyy pilaantuneista ruuista erityisesti kesällä, on aika tehdä asialle jotain. Moni heittää ruokaa pois myös kaiken varalta, vaikka se voisi hyvin olla vältettävissä. Kun kesä yllättää ja suunnitelmat muuttuvat, on hyvä tehdä tarkistus keittiön rutiineihin, summaa ympäristöasiantuntijamme Iiris Tanner.

Näin saat ruuan säilymään myös kesällä

1. Nauti tai säilö heti: Torilta ostetut marjat tai muut tuoretuotteet ovat parhaimmillaan heti nautittuina. Ruoka-aineet pilaantuvat kesällä nopeammin lämmön ja ilmankosteuden vaikutuksesta, joten liian pitkään ei kannata kesällä herkkuja pihdata, vaan joko syödä tai säilöä ne heti samana päivänä.  
2. Säilytä ketterästi: Kun ruokaa jää yli, säilö ruoka läpinäkyvään astiaan tai jo valmiiksi lautaselle. Voit yllättyä, kuinka paljon helpompaa on syödä edellispäivän ruoat, kun ne ovat helposti löydettävissä ja houkuttelevan näköisiä. 
3. Säilytä pimeässä ja viileässä: Pidä ruoka-aineet poissa suoralta auringonpaisteelta ja mieluiten myös muulta kuumuudelta suojattuna. Kylmäkassit ovat hyvä varustus myös kauppareissulle. 
4. Säilytä jääkaapissa: Suurimman osan ruoka-aineista saa säilymään pidempään viileässä. Esimerkiksi tomaattien maku voi kärsiä kylmäsäilytyksestä, mutta viileässä ne saa säilymään huomattavasti pidempään.  
5. Pakasta: Ison osan ruoasta voi pakastaa joko sellaisenaan tai kypsennettynä. Kirjoita lista pakastamistasi ruuista ja merkitse pakastusrasiat, jotta ruuat tulevat helpommin käytetyiksi pakkasesta. Lomalta palattua on hyvä pitää myös pakastimen tyhjennyspäiviä, jolloin kauppaankaan ei välttämättä tarvitse lähteä heti. 
6. Kokkaa hävikkiruokaa: Kokkailun syy voi joskus olla vain se, että raaka-aine säilyy pidempään. Rasiallinen pehmenneitä persikoita on vielä mahdollista pelastaa keittämällä hilloa, kiisseliä tai tekemällä uunipaistosta. Jos lopputulosta ei heti tee mieli, sen voi joko pakastaa tai viedä tuliaisena ystäville.

Jos hävikkiä kuitenkin tulee, on sen paikka biojätteessä. Biojätteessä ruokahävikistä saadaan ravinteet ja energia talteen. Biojätteistä tuotetulla biokaasulla tuetaan kotimaista energiaomavaraisuutta. Sen sijaan sekajätteeseen laitettu biojäte päätyy sekajätteen mukana jätevoimalaan. Siellä polttoprosessissa saadaan talteen vain murto-osa biojätteen energiasisällöstä, ja ravinteet menevät hukkaan.  

Ruoan pelastaminen voi joskus tuntua työläältä, mutta silloin voi muistuttaa itselleen, millaisen matkan ruoka on jo kulkenut. Kaikki ruoka ansaitsee tulla syödyksi, Tanner sanoo.  

Ruokahävikin laskennallinen arvo on keskimäärin 125 euroa vuodessa henkilöä kohden. Euromäärä voi toki olla moninkertainen tai pienempikin riippuen omasta hävikkikäyttäytymisestä. Samalla summalla voit hemmotella itseäsi merkityksellisillä elämyksillä, kuten maksaa suoratoistopalvelun puoleksi vuodeksi tai käydä konsertissa.