Puunpolton pienhiukkaspäästöt lähes kaksinkertaiset liikenteen pakokaasuihin verrattuna

HSY:n julkaiseman raportin mukaan puunpoltto on hieman vähentynyt pääkaupunkiseudun pientaloissa. Uusissa taloissa puuta poltetaan vähemmän kuin vanhemmissa taloissa. Myös päästöt ovat pienemmät. Puunpoltto on kuitenkin edelleen merkittävä ilmanlaatua heikentävä tekijä. Puunpoltto tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkasia kuin autojen pakokaasut.

Yli 70 prosentissa pääkaupunkiseudun pientaloissa poltetaan puuta

Pientalojen tulisijojen käytöstä ja päästöistä pääkaupunkiseudulla on valmistunut uusi raportti. Pääkaupunkiseudulla on noin 75 000 pientaloa, joista yli 70 prosentissa poltetaan puuta. Raportti osoittaa, että puunpoltto on vähentynyt seudulla hieman verrattuna viiden vuoden takaiseen selvitykseen. Pääkaupunkiseudun pientalojen tulisijoista aiheutuvat päästöt ovat kuitenkin edelleen suuria. Puunpolton päästöt aiheuttavat terveyshaittoja, koska ne syntyvät asuinalueilla ja pääsevät helposti hengitysilmaan.

- Vaikka puunpoltto on yleisesti hieman vähentynyt pääkaupunkiseudulla, puunpolton pienhiukkaspäästöt ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna liikenteen pakokaasujen päästöihin. Uusissa taloissa puunpolttoa on kuitenkin yleisesti vähemmän ja päästöt ovat pienemmät, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski.

Uudemmissa eli vuosina 2010–2023 rakennetuissa pientaloissa poltetaan keskimäärin lähes puolet vähemmän puuta kuin vanhemmissa taloissa. Lisäksi uusissa taloissa on harvoin puukiukaita ja kiukaissa poltetun puun määrä on selvästi vähäisempää kuin vanhemmissa taloissa. Puukiukaat ovat yleisesti suurempipäästöisiä kuin muut tulisijat.

Kostea puu, roskien poltto ja vanha tulisija lisäävät päästöjä

Useimmat pääkaupunkiseudun asukkaat polttavat puuta joko varaavassa takassa tai puusaunassa. Tulisijan käyttö aiheuttaa aina savuja eli päästöjä ilmaan. Puunpolton pienhiukkaspäästöt sisältävät muun muassa mustaa hiiltä ja syöpävaarallista bentso(a)pyreeniä.

- Puun käyttömäärä, poltettavan puun kosteus, tulisijatyyppi ja tulisijan ikä sekä polttotavat vaikuttavat päästöihin. Pääsääntöisesti uudemmat tulisijat ja puukiukaat ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhemmat. Tärkeää on polttaa vain kuivaa puuta eikä lainkaan roskia kuten maitotölkkejä, Kaski sanoo.

Erityisesti roskien tai kostean puun polttaminen saa savupiipusta tupruamaan ilmaan runsaasti haitallisia päästöjä. Puuta käytetään pääkaupunkiseudulla pääasiassa lisälämmitykseen. Pääasiallista puulämmitystä alueella on vain vähän.

Puunkäyttömäärät ja tulisijojen käyttötiedot pohjautuvat keväällä 2024 tehtyyn kyselyyn, joka lähetettiin pääkaupunkiseudun reilulle neljälle tuhannelle pientaloasukkaalle pääkaupunkiseudulla. Kyselyyn vastasi noin 1 600 pientaloasukasta. Lisäksi noin 900:lle uuden pientalon asukkaalle lähetettiin erilliskysely puunkäyttömääristä. Tähän erilliskyselyyn vastasi noin 300 asukasta. Kyselyssä saatiin tietoa eri tulisijatyyppien yleisyydestä, ikäjakaumasta ja puunpolttomääristä. Näiden tietojen perusteella HSY teki pientalojen puunpolton päästöarviot eri ilmansaasteille, kuten pienhiukkasille, mustalle hiilelle ja bentso(a)pyreenille.

Tietoa pienhiukkasista, bentso(a)pyreenistä ja mustasta hiilestä

• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset, iäkkäät ja hengitys- ja sydänsairaat.
  
  
• PAH-yhdisteitä, joihin bentso(a)pyreeni kuuluu, syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Bentso(a)pyreeni ja monet muut PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
  
  
• Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat puunpoltto tulisijoissa, autojen pakokaasut, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.

Lisätietoa:

• Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2023 -raportti
• vinkkejä vähäpäästöiseen puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi
• ilmansaasteiden terveyshaitat
• ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski, etunimi.sukunimi@hsy.fi