Ilmanlaatu parani pääkaupunkiseudulla – uusi vuosiraportti julkaistu

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2024 pääosin hyvä, kertoo HSY:n tuore ilmanlaaturaportti. Useiden ilmansaasteiden pitoisuudet jatkoivat laskuaan kuten edellisinäkin vuosina. Uusi ilmanlaatudirektiivi asettaa tiukemmat tavoitteet hengitysilman laadulle.
Pakokaasut vähenivät, mutta katupöly pysyy haasteena
Viime vuonna erityisesti liikenteen pakokaasujen aiheuttamat ilmanlaatuhaitat vähenivät edelleen pääkaupunkiseudulla.
- Pakokaasun eli typpidioksidin pitoisuudet laskivat kaikilla HSY:n mittausasemilla. Autokannan sähköistyminen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistyminen näkyvät jo ilmanlaadun paranemisena, kertoo ilmansuojeluasiantuntijamme Saija Korhonen.
Pakokaasupäästöjen lisäksi autoliikenne aiheuttaa katupölyä. Katupölyä muodostuu renkaiden kuluttamasta tiepäällysteestä, jauhautuneesta hiekoitusmateriaalista sekä rengas- ja jarrupölystä.
- Hengitettävät hiukkaset eli katupöly heikensi viime vuoden keväällä ja syksyllä ilmanlaatua varsinkin vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Pölyisiä päiviä oli eniten Helsingin keskustassa Teollisuuskadulla ja Mäkelänkadulla sekä Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella, Saija kertoo.
EU:n raja-arvot ilmansaasteille eivät viime vuosina ole ylittyneet pääkaupunkiseudulla, mutta Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvot ylittyvät edelleen laajalti varsinkin typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten osalta.
Puunpoltto nostaa ilmansaasteiden pitoisuuksia pientaloalueilla
Mittasimme viime vuonna puunpolton ilmanlaatuvaikutuksia pientaloalueilla Helsingin Tapanilassa, Espoon Lintuvaarassa ja Vantaan Päiväkummussa.
- Pientaloalueilla puunpoltto nosti pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia erityisesti tyyninä pakkasiltoina, jolloin pitoisuudet kohosivat korkeimmiksi kuin vilkasliikenteisissä ympäristöissä, Saija sanoo.
Puunpoltossa syntyy myös PAH-yhdisteisiin kuuluvaa bentso(a)pyreeniä. Korkeimmat bentso(a)pyreenin pitoisuudet mitataan pientaloalueilla talvikuukausina. Viime vuonna bentso(a)pyreenin pitoisuudet pysyivät alle EU:n nykyisen tavoitearvon.
- Hyvillä puunpolttotavoilla voi vähentää syntyviä päästöjä merkittävästi. Huonon polton päästöt ovat monikertaiset verrattuna taitavaan kuivan puun polttoon hyvässä tulisijassa. Puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja leviävät lähialueen hengitysilmaan, Saija kertoo.
Uusi ilmanlaatudirektiivi kiristää vaatimuksia hengitysilmalle
Vuoden 2024 lopussa julkaistussa uudessa EU:n ilmanlaatudirektiivissä nykyisiä ilmanlaadun raja-arvoja tiukennetaan huomattavasti. Tiukemmat raja-arvot edellyttävät lisätoimia erityisesti katupölyn ja puunpolton päästöjen hallinnassa.
- Katupöly säilyy ilmanlaadun suurimpana haasteena. Jotta tiukentuvat raja-arvot saavutetaan vuoteen 2030 mennessä, tulee pölyntorjuntaa edelleen tehostaa, Saija toteaa.
Tietoa ilmansaasteista
- Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
- Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
- Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
- Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.
- Bentso(a)pyreeni kuuluu PAH-yhdisteisiin, joita syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Bentso(a)pyreeni ja monet muut PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
- Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.
- Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvot ovat suosituksia ilmansaasteiden pitoisuuksille, jotka ohjaavat ympäristöviranomaisten kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa.
Lisätietoa:
- Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2024 -raportti on luettavissa osoitteessa hsy.fi/ilmanlaatujulkaisut
- ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen, etunimi.sukunimi@hsy.fi