Ämmässuon kukkaniityistä pölyttäjäparatiiseja

Olemme muuttaneet Ämmässuon vanhaa kaatopaikka-aluetta elämää kuhisevaksi niittyluonnoksi. Alueelle on tähän mennessä perustettu lähes 7 hehtaaria kukkaniittyjä. Tavoitteena on kasvattaa määrä yli 30 hehtaariin, mikä vastaa noin 45 jalkapallokentän pinta-alaa. Niityt tukevat pölyttäjien elinolosuhteita ja luonnon monimuotoisuutta.

– Niityt ovat harvinaistuva elinympäristö. Kun laidunalueet vähenevät tehomaatalouden myötä, pölyttäjien elinympäristöt hupenevat. Tavallisilla nurmikoilla ei ole niittyjen kaltaisia luontoarvoja. Pölyttäjien tukeminen on kriittistä myös ruuantuotannon kannalta, korostaa ympäristöpäällikkömme Liisa Suhonen.

Niityille on kylvetty kotimaisia ja pölyttäjäystävällisiä kasveja, kuten keltamaitetta, päivänkakkaraa, hiirenvirnaa ja kyläneidonkieltä. Niittyjen hoitoon kuuluvat muun muassa niitto ja vieraslajien torjunta. Näiden toimien avulla ylläpidetään monimuotoisuutta ja edistetään niittykasvien leviämistä laajemmalle alueelle.

Aiomme jatkaa luonnon monimuotoisuuden kehitystyötä ekoteollisuuskeskuksessa. Pölyttäjien olosuhteita parantamaan on ehdotettu aikaisin keväällä kukkivien niittykasvien ja pajujen lisäämistä reuna-alueille, minkä lisäksi on tilattu konsulttityö koko ekoteollisuuskeskuksen luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä niittyjä tukien.

Pölyttäjäseuranta paljastaa ilahduttavia tuloksia

Viime kesänä aloitetun lajiseurannan mukaan Ämmässuon niityiltä on löytynyt jo yli 150 erilaista perhos- ja pistiäislajia. Mukana on myös alueelle harvinaisia lajeja, kuten kanervakimalainen ja hietaheinäperhonen.

– Erityisesti hietaheinäperhosen löytyminen yllätti, sillä laji esiintyy yleensä merenrannoilla ja kallioilla. Ämmässuon soratiet ja avoimet hiekka-alueet tarjoavat sille kuitenkin suotuisat elinolosuhteet, kertoo perhosseurantaamme tekevä Silja Miikkulainen.

Osana monimuotoisuustyötämme Ämmässuolla osallistumme Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan valtakunnalliseen maatalousympäristön päiväperhosseurantaan. Miikkulainen kiertää alueen niittyjä viikoittain toukokuusta elokuuhun ja kirjaa ylös havaintonsa.

Perhoslajisto monipuolistuu

Tänä kesänä Ämmässuolla on havaittu 10 eri päiväperhoslajia, kun viime kesänä koko kesän aikana havaittiin 15. Kesä on kuitenkin vielä kesken, ja lajimäärä voi lisääntyä. Yksi tämän kesän ilahduttavista uusista havainnoista on auroraperhonen, joka tavallisesti suosii metsänreunoja, mutta on nyt löytänyt tiensä Ämmässuon avoimelle niitylle.

Lajistoa verrataan myös lähialueen luonnonniittyyn Bockkärrissä. Vertailu auttaa tunnistamaan potentiaalisia lajeja, jotka saattavat ajan myötä levittäytyä myös Ämmässuolle.

– Alue on vielä suhteellisen uusi, ja monilla lajeilla kestää vuosia, jopa vuosikymmen, ennen kuin ne vakiintuvat. Seuranta on tärkeää, jotta ymmärrämme, miten monimuotoisuus kehittyy ja mihin toimenpiteisiin kannattaisi panostaa, Miikkulainen kertoo.

Havainnot tallennetaan Laji.fi-palveluun ja ne myös sisältyvät valtakunnalliseen seurantaraporttiin vuosittain. Päiväperhoset toimivat tärkeinä indikaattoreina luonnon tilasta ja monimuotoisuudesta.

Jokainen voi tehdä osansa – vinkit pölyttäjäystävällisyyteen

Ämmässuon niityt osoittavat, että oikeilla toimilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta myös rakennetussa ympäristössä. Jokainen voi osallistua pölyttäjien tukemiseen omalla pihalla tai parvekkeella:

• Vähennä nurmikon leikkausta: pidempi nurmi on suotuisa sekä luonnonkasveille että pölyttäjille.

• Valitse pölyttäjäystävällisiä kasveja: suosi kotimaisia mesikasveja koristekasvien sijaan.

• Parvekekukillakin on merkitystä: kukkaistutukset tarjoavat pienimuotoisia keitaita pölyttäjille.

• Seuraa ja tunnista lajeja: iNaturalist-sovelluksen avulla voit tunnistaa hyönteisiä ja Laji.fi-palveluun voi kuka tahansa kirjata havaintoja.