HSY:n materiaali- ja ravinnevirrat

HSY:n materiaali- ja ravinnevirtojen avulla kuvataan HSY:n kautta kulkevia materiaaleja ja ravinteita sekä niiden hyödyntämistapoja.

HSY:n materiaalivirrat ja materiaalitase

 

 

Vuonna 2022 otimme vastaan noin 231 miljoonaa tonnia materiaalia, noin 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Jopa 99 prosenttia vastaanottamastamme materiaalista on vettä. Vastaanotimme yhteensä 532 000 tonnia kiinteitä materiaaleja, joista suurin osa oli vastaanotettuja jätteitä. Vastaanotettujen jätteiden määrä on vähentynyt 13 % edellisvuoteen verrattuna. Laskua on tapahtunut esimerkiksi vastaanotetussa jätevoimalan kuonassa sekä kiinteistöltä kerätyssä sekajätteessä.

Alle prosentti kaikesta vastaanotetusta jätteestä päätyi loppusijoitukseen. Vuonna 2021 hyödynsimme erilaisia massoja yhteensä noin 54 000 tonnia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka- ja ympäristörakenteissa sekä seudun vesijohtoverkoston kaivannoissa. Keräsimme lisäksi yhteensä noin 26 000 tonnia (35 miljoonaa kuutiota) biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua. Kaasusta tuotettiin pääosin energiaa, joka käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.

HSY:ltä lähti vuonna 2022 noin 227 miljoonaa tonnia materiaaleja ulos. Myös ulos lähtevän materiaalin määrä on vähentynyt noin 4 prosenttia vuodesta 2021. Poistuvasta materiaalista yli 99 prosenttia oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Biojätteitä ja lietteitä jalostimme mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit, ohjasimme muiden toimijoiden toimesta tapahtuvaan materiaalihyötykäyttöön. Jätevoimalan kuonan mineraaleja sekä maa- ja kiviaineksia ohjasimme myös pääsääntöisesti maanrakennuskäyttöön.

Tiedot avoimena datana.

Materiaalitaseen sisältöerittely

Sisään-virrat

• Vastaanotetut jätteet: Sortti-asemien ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat eri jätelajit sekä kiinteistöiltä kerätty sekajäte (ei kuitenkaan Ekomo-toiminnan materiaaleja tai kiinteistöltä kerättyjä pakkausjätteitä, joiden käsittely ei ole HSY:n vastuulla).
• Kompostoinnin seosaineet: pääsääntöisesti lietteen kompostoinnissa käytettävät seosaineet (mm. turve, hiekka, kuivikelanta, biotiitti, humusaine)
• Kemikaalit ja tukiaineet: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, veden- ja jätevedenpuhdistuksessa sekä lietteen kompostoinnissa käytetyt kemikaalit ja tukiaineet sekä polttoaineet
• Putkiverkoston massat ja materiaalit: putkimateriaalit ja kaivumassat
• Raakavesi: puhdistettu raakavesi
• Jätevesi: pitää sisällään sekä laskutetun jäteveden että vuotoveden jätevesiverkkoon

HSY-palkki

• Rakenteissa hyödynnetty: sekä kaatopaikka- että muissa ympäristörakenteissa hyödynnetyt materiaalit (pysyvä sijoitus)
• Loppusijoitettu jäte: kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä
• Säilytys myöhempää hyötykäyttöä varten: varastoidut jätteet ja materiaalit, esim. jätepaalit, louheet
• Biokaasu omaan käyttöön: biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvä biokaasu ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueelta ja vanhalta kerätty kaatopaikkakaasu, joita hyödynnetään HSY:n omassa käytössä

Ulos-virrat

• Sekajäte jätevoimalaan: kiinteistöiltä, toimitetut jätteet
• Maanrakennuskäyttöön: mm. louheet, kuonan mineraalit ja maamassat, joita hyödynnetään maanrakennuskäytössä tai kaatopaikkarakenteissa HSY:n ulkopuolella
• Multa: Metsäpirtin multatuotteet
• Komposti: biojätteen käsittelystä ja jätevesilietteen mädätyksestä valmistettu komposti
• Muu materiaalihyötykäyttö: muiden hyötyjätteiden kuin biojätteiden ohjaaminen kierrätykseen HSY:n ulkopuolisille toimijoille (mm. metallit, lasit, pahvit, SER)
• Liete: liete, joka ohjattu HSY:n ulkopuolelle
• Biokaasua sähköntuotantoon: biokaasusta valtakunnan verkkoon tuotettu sähkö (muunnettu tonneiksi)
• Muu energiahyötykäyttö: muihin energian hyödyntämisprosesseihin ohjatut jätteet (mm. vaaralliset jätteet, hake)
• Biokaasun myynti: HSY:n ulkopuolelle myyty biokaasu
• Maankaatopaikalle: HSY:ltä lähtevät verkostojen kaivuiden yhteydessä syntyneet materiaalit, jotka toimitettu maankaatopaikalle
• Biokaasun soihtupoltto: hyödyntämätön biokaasu
• Vesijohtoverkkoon: sisältää hyväksytyn käytön ja vuotoveden
• Puhdistettu jätevesi: mereen ohjattu puhdistettu jätevesimäärä

Rajaukset

Materiaalitase on suuntaa-antava laskelma. Laskennan lähtötiedot on kerätty tietokannoista, omista vuosiraporteistamme ja asiantuntijoiltamme. Laskenta kattaa HSY:n oman toiminnan materiaalivirrat eli prosesseissamme (vedenpuhdistus, jätevedenpuhdistus, viemäri- ja vesijohtoverkostot, jätehuolto) käytetyt materiaalit sekä vastaanottamamme ja käsittelyyn lähettämämme sekä alueellemme jääneet ja varastoidut materiaalit. Yksittäiset rakennushankkeet ja esimerkiksi toimistotarvikehankinnat on rajattu laskennasta pois, kuten myös kaikki materiaalivirrat, jotka jäävät alle 10 tonniin vuodessa.

Varastossa olevat materiaalit aiheuttavat taseeseen heittoa, sillä varastoon päätyviä materiaaleja ei pureta välttämättä saman kalenterivuoden aikana ja varastossa olevien materiaalien paino vaihtelee haihdunnan ja sadannan seurauksena.

Materiaalitaseen lukuja ei voi suoraan käyttää esimerkiksi seudullisen kierrätyasteen laskentaan, sillä materiaalivirrat pitävät sisällään muitakin kuin jätevirtoja. Seudullista jätevirtatietoa löytyy oikean reunan palkin linkin takaa.

HSY:n ravinnevirrat ja ravinnetase

Omassa toiminnassamme hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian ja ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina. Ravinnevirtakaavio auttaa havaitsemaan, missä kierron vaiheissa voimme estää ravinnehukan syntymistä, sekä miten erilaiset muutokset prosesseissa tai ravinteiden lähteissä heijastuvat ravinnekiertoon. Ravinnetase on yksinkertaistettu laskelma siitä, miten hyvin ravinteet (N ja P) palautuvat kiertoon näiden prosessien kautta.

 

 

Ravinnetaselaskennan mukaan HSY:n kiertoon ohjaamien ravinteiden määrä oli vuonna 2022 typen osalta 966 t ja fosforin osalta 862 t. Määrät ovat lievästi laskeneet edellisvuodesta. Yleisesti ottaen kiertoon päätyvä taso on kuitenkin hyvä ja ympäristölle haitalliset hukkavirrat on pyritty minimoimaan käsittelyprosesseissa. Vertailun vuoksi: Suomessa käytetään epäorgaanisina lannoitteina noin 152 000 t typpeä ja 11 000 t fosforia vuosittain (lähde: Sitra 2022).

Ravinteiden kokonaismäärät	Sisään tuleva (t)	Sisäiseen kiertoon päätyvä (t)	Ulos kiertoon lähtevä (t)	Poistuu kierrosta (t)
Typpi (N)	9122	90	966	8182
Fosfori (P)	1097	2	862	110

 

Fosforin ravinnekierron taso on kiitettävä, ja laskennallisesti noin 90 prosenttia vastaanotetusta fosforista jatkaa HSY:stä eteenpäin muodossa, joka mahdollistaa ravinnekierron. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden luontoon laskeman puhdistetun jäteveden fosforimäärä on kansallista suositusta pienempi.

Typen kierrätysaste on noin 10 prosenttia. Suurin osa typestä haihtuu ilmaan vaarattomana typpikaasuna jätevedenpuhdistamon prosesseissa, joissa päätavoite on poistaa typpi mereen päätyvästä vedestä. Jätehuollon suurin ravinnehukka on lajittelematon biojäte, joka sekajätteen seassa päätyy jätevoimalaan. Tämä on noin puolet jätehuollon ravinnevirroista.

Typen ja fosforin ravinnekierron parantamiseksi vaikuttava toimi olisi etenkin biojätteiden kierrätyksen lisääminen. Tämän eteen tehdään paljon töitä muun muassa jätehuoltomääräysten sekä viestinnän ja neuvonnan keinoin. Myös jätevedenpuhdistuksessa syntyvien typpioksiduulipäästöjen vähennyskeinoja tutkitaan. Täyden mittakaavan koeajojen perusteella alkaliteetin nosto kalkin annostelua kasvattamalla ja lisähiilen annostelu aktiivilieteprosessiin vaikuttavat erittäin lupaavilta vaikuttamiskeinoilta Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla. Näiden osalta jatketaan tutkimusta annostelun optimoimiseksi ja €/tn CO2-ekv kustannusten tarkentamiseksi.

Ravinnetaselaskennan taustaa

HSY:n yhtenä strategisena tavoitteena on edistää kestävää ravinnekiertoa pääkaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa sitä, että ravinteita käsitellään niukkana resurssina ja niiden kiertokulku taataan parhaalla mahdollisella tavalla. Kierrosta poistuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä ja edistävät ilmaston lämpenemistä. Varsinkin uusiutumaton fosfori on saatava kiertoon, eikä hukkafosforia pitäisi syntyä. Toisaalta myös typen käytettävä muoto on arvokas resurssi, jonka tuottamiseen ravinnekiertotalouden ulkopuolella käytetään merkittävästi energiaa.

Ravinteiden todellinen kiertokulku on monimutkaista, mutta yksinkertaistetusti sitä voidaan kuvata ravinnetaseen avulla. Ravinnetaseessa esitetään HSY:lle tulevat ravinteet ja HSY:ltä poistuvat ravinteet, ja muodostetaan näiden avulla niin sanottu porttitase. Taseessa otetaan huomioon ravinteiden poistumiskeino: ovatko ne käytettävässä muodossa menossa ravinnekiertoon, vai poistuvatko ne hukkana ravinnekierrosta takaisin ympäristöön.

Ravinnevirrat

Erilliskerätyt biojätteet saapuvat ravinnekiertoon Ämmässuon biojätteen käsittelyyn. Biojäte käsitellään kompostoimalla tai mädättämällä ja käsittelyn lopputuotteena on multa, johon typpeä ja fosforia on sitoutunut käytettävässä muodossa. Osa typestä haihtuu ilmaan typpikaasuna, sekä ammoniakki- ja typpioksiduulipäästöinä, ja osa taas ajautuu fosforin kanssa jätevesiviemäriin ja sieltä jätevedenpuhdistamolle.

Sekajätteen mukana polttoon ohjautuvat biojätteet arvioidaan sekajätekoostumustutkimuksen tulosten avulla. Tämän biojätemäärän ravinteet lasketaan hukkaan meneviksi.

Vedenpuhdistamolle tulevassa raakavedessä on jonkin verran typpeä ja hyvin niukasti fosforia. Ravinnemäärät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Raakaveden puhdistusprosessissa ravinteita päätyy sakan ja suodattimien huuhteluvesien mukana jätevedenpuhdistamolle, sekä puhdistetun talousveden mukana kotitalouksille ja sieltä lopulta jätevedenpuhdistamolle.

Jätevedenpuhdistamolla käsiteltävät ravinnevirrat sisältävät siis (koti)talousvesien lisäksi kompostointikäsittelyssä ja raakavedenpuhdistuksessa jätevedenpuhdistamolle ohjautuneet ravinnevirrat. Jätevedenpuhdistamon tehtävä on poistaa ravinteet vedestä ennen kuin se palautetaan takaisin mereen. Suurin osa typestä poistuu vedestä typpikaasuna, ja osa typpioksiduulina ja ammoniakkina ilmaan. Ilmaan haihtuva typpi on sinänsä vaaratonta, eikä aiheuta ympäristökuormitusta, kun taas mereen päätyvä typpikuorma edesauttaa osaltaan vesistöjen rehevöitymistä. Mereen päätyviä ravinteita on syytä seurata tarkasti.

Jätevedenpuhdistamolla veden puhdistuksessa muodostuu jätevesilietettä, joka käsitellään lopputuotteeksi niin, että siinä olevat typpi ja fosfori päätyvät takaisin ravinnekiertoon uudelleenkäytettävässä muodossa. Lietteen kompostikäsittelyn aikana kuitenkin vielä pieni osa typestä haihtuu ilmaan, ja samaten pieni osa typestä ja fosforista palautuu lietteestä vapautuvan jäteveden mukana jätevedenpuhdistamolle.

Rajaukset

Kiertoon päätyvien ravinteiden laatua ei tasalaskennassa oteta huomioon. Datan puutteesta johtuen myöskään hiilen ravinnekiertoa ei ole huomioitu indikaattorissa. Porttitase ei kuvaa kiertoon päätyneiden lopputuotteiden käyttöä, eli esimerkiksi myydyn kompostimullan käytön ravinnekuormaa ei oteta huomioon.

Indikaattorin laskenta perustuu laajalti mitattuihin keskimääräisiin arvioihin, eikä esimerkiksi biojätteen tarkkaa ravinnesisältöä ole erikseen mitattu. Ravinnetase mittaa myös ainoastaan HSY:n kautta kulkevat ravinnevirrat, eikä sen tuloksia siten voida sellaisenaan käyttää seudullisena ravinnetaseena.