Proteiinin liikasyönti kasvattaa typen määrää  jätevedenpuhdistamoilla Jätevedenpuhdistamoihin tuleva typpikuorma pk-seudulla on noussut tasaisesti vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1999 vuoteen 2019 kasvua on ollut 50 %. Vuonna 2019 kasvu jatkui edelleen ja on suurin vuoden 1999 jälkeen. Yhtenä syynä typpikuorman kasvuun on proteiinin syönnin lisääntyminen. Ylimääräinen proteiini, jota keho ei tarvitse, poistuu kehosta muun muassa typpenä virtsan mukana jäteveteen. Pk-seudulla Viikinmäen jätevedenpuhdistamo puhdistaa typestä lähes 90 %, mutta silti typpeä päätyy Itämereen aiheuttaen rehevöitymistä.

Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan tällä hetkellä Viikinmäellä ja Suomenojalla. Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminnan rajat tulevat pian vastaan ravinnekuormituksen ja pk-seudun väestömäärän kasvaessa ja HSY onkin rakentamassa Espoon Blominmäkeen uutta jätevedenpuhdistamoa. Vuonna 2022 valmistuva Blominmäki tarjoaa lisää puhdistustehoa ja kapasiteettia, jotta jätevedet pystytään edelleen puhdistamaan tehokkaasti.

 

Teetimme syyskuussa 2019 kyselyn jossa kartoitimme pääkaupunkiseudun asukkaiden tietämystä proteiinimääristä ja lähteistä. Kyselyn toteutti Nepa.
Kyselyn mukaan pääkaupunkiseudun asukkaille on epäselvää, kuinka paljon proteiinia on riittävä määrä. Naisista noin neljäsosa (24 %) ja miehistä joka kymmenes arvioi saavansa liian vähän proteiinia. Sopivan proteiinintarpeen, noin 1–1,4 g painokiloa kohden, osasi arvioida reilu kolmannes  (36%).  
Pääkaupunkiseudunasukkaistayliviidennes (22%) luulee, ettäylimääräinenproteiinivarastoituu ja muuttuukehossalihakseksi. Todellisuudessa ylimääräinen proteiini, jota keho ei tarvitse, poistuu muun muassa typpenä virtsan mukana jätevesiin. Mitä enemmän proteiinia syödään yli tarpeen, sitä runsaammin typpeä päätyy jätevesiin ja Itämereen aiheuttaen rehevöitymistä.  Kyselyn mukaan liikaproteiinin vaikutusta ympäristöön ei tunneta hyvin, sillä puolet vastaajista ei usko tai ei tiedä liikaproteiinin syönnin vaikuttavan jätevesiin tai Itämereen.

 

​Proteiininsaanti on suomalaisessa ruokavaliossa riittävää, useimmat meistä saavat päivittäin tarvettaan runsaammin proteiinia. Suomessa proteiinien puutetta esiintyy pitkäaikaissairailla ja huonosti syövillä vanhuksilla. 1)

Mielikuvissa proteiini yhdistetään urheilulliseen ja terveelliseen elämäntapaan. Kuitenkin ylimääräinen proteiini, jota keho ei pysty hyödyntämään, muuttuu sokeriksi, joka varastoituu kehoon rasvana ja ylimääräinen typpi poistuu pääosin virtsan mukana. Ylimääräinen proteiini ei siis muutu lihaskudokseksi.

Proteiinit sisältävät elimistölle haitallista typpeä, joka normaalisti poistuu virtsan mukana. Jos ruokavalioon kuuluu erityisen paljon proteiineja, on huolehdittava runsaasta nesteytyksestä, jotta suuret typpimäärät saadaan pois kehosta.  


Suositeltava proteiinin määrä

 Proteiinia suositellaan saatavaksi 10-20 prosenttia päivän energiasta. Painokiloa kohti proteiinin saantisuositus on 1,1 - 1,3 grammaa. Runsas liikunta ja ikääntyminen lisäävät proteiinin tarvetta. Yli 65-vuotiaille proteiinin saantisuositus on 1,2 – 1,4 g/kg/vrk. 2)

Terveen ihmisen ei tarvitse laskea grammoja ravintoaineiden saannissa. Saat sopivasti proteiinia, kun syöt monipuolisesti lautasmallin mukaan. Jos et syö lihaa, syö monipuolisesti palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljaa.


Urheilun harrastaminen kasvattaa hieman proteiinin tarvetta
Kevyt kuntoilu ei lisää proteiinin tarvetta. Aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi hieman enemmän proteiinia kuin muut. Urheilijoiden proteiinintarpeen tyydyttäminen onnistuu yleensä ilman erityistoimenpiteitä tavallista suurempien ruoka-annosten ansiosta, sillä ruoan määrää lisäämällä proteiininsaantikin kasvaa. Aktiivisimmatkin kuntoilijat pärjäävät normaalilla, terveellisellä ruoalla ilman proteiinilisiä. 1)


Mistä proteiinia saa?

Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat pavut, linssit, herneet, pähkinät ja soijavalmisteet sekä esimerkiksi quorn. Myös viljavalmisteet ovat kohtuullisia proteiinin lähteitä. Parhaita eläinkunnan proteiinilähteitä ovat vähärasvaiset maitotuotteet, kananmuna, kala, broileri ja vähärasvainen liha. Vegaanin on suositeltavaa syödä palkokasveja, täysjyväviljaa ja pähkinöitä tai siemeniä, jotta ruokavalion aminohappokoostumus vastaa elimistön tarvetta. 3)

Proteiini saadaan pääsääntöisesti eläinperäisistä tuotteista, useimmiten lihasta, ja lihansyönti onkin Suomessa kasvanut jatkuvasti.

 Lähteet:

1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: https://thl.fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/mita-ruoka-sisaltaa/proteiinit

2) Ruokatieto:  https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/energiaravintoaineet/proteiinit

3) Sydänliitto: https://sydan.fi/fakta/proteiinia-sopivasti/

Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Mereen on vuosikymmenien aikana päässyt liikaa ravinteita, eritysesti fosforia ja typpeä. Ravinteet tulevat ennen kaikkea maa- ja metsätaloudesta, mutta myös esimerkiksi teollisuuden ja kotien jätevesistä sekä liikenteestä. Itämeri on herkkä merialue se on matala, vähäsuolainen ja vesi vaihtuu hitaasti Pohjanmeren kautta. Itämeren valuma-alue on myös suuri.  

Jätevesilaitosten fosforinpoisto on Suomessa tehokasta mutta Itämereen päätyvästä typestä lähes viidesosa tulee yhdyskuntien jätevesistä. Pääkaupunkiseudulla Viikinmäen jätevedenpuhdistamo poistaa fosforin lähes kokonaan ja typestäkin saadaan poistettua noin 90 %. Väestömäärän kasvaessa ja proteiinisyönnin lisääntyessä kasvaa kuitenkin myös mereen tuleva typpikuorma. 

https://wwf.fi/alueet/itameri/rehevoityminen/ 

 

Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottavat jätevettä noin 130 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön.  
 
Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle. 

Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuna aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. 

Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo. 

Typen poisto on biologinen prosessi 

Pääosa typenpoistosta tapahtuu aktiivilieteprosessissa. Aktiivilietteen bakteerit kuluttavat kasvaessaan myös typpeä. Pääosa typestä poistuu bakteerien muuttaessa sen typpikaasuksi. 

Viikinmäessä puhdistusta jatketaan edelleen biologisilla typenpoistosuodattimilla ja laitos poistaakin typpeä merkittävästi tehokkaammin kuin sen ympäristölupa edellyttää. ​​