Tiedotteet 22.11.2022, 08:30

Uusi biojätehankkeemme tehostaa lannoite- ja energiaomavaraisuutta 2025

Lajitellusta biojätteestä voidaan tuottaa uusiutuvaa biokaasua sekä luonnonmukaista lannoitetta maatalouden tarpeisiin. HSY on uudenlaisen teknologian voimin käynnistämässä hanketta, joka parantaa ruoantuotannon omavaraisuutta sekä vauhdittaa biojätteestä saatavia energiahyötyjä. Samalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kompostiaumojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta saadaan tulevaisuudessa vähennettyä. Kuva: HSY / Juuso Westerlund

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on käynnistämässä uutta hanketta, joka vauhdittaa kotimaista kiertotaloutta sekä energia- ja lannoiteomavaraisuutta. Uusien tekniikoiden myötä biokaasulaitoksesta saatavaa mädätettä voidaan ohjata tehokkaammin maatalouden lannoitetarpeisiin jo vuonna 2025. Tällä hetkellä biojätteestä tuotetaan uusiutuvaa bioenergiaa sekä kompostia mullantuotantoon. HSY käsittelee joka viidennen suomalaisen biojätteet, joissa on edelleen runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

Biojäte on oikein lajiteltuna monikäyttöinen voimavara, joka tukee Suomen huoltovarmuutta. Biojätteen hyödyntäminen paranee huomattavasti lähivuosina uusien innovaatioiden myötä. HSY:n hallitus hyväksyi 18.11. kokouksessaan hankesuunnitelman, minkä johdosta biojätteen sisältämien ravinteiden hyödyntäminen ja energiantuotanto tehostuvat uusimpien tekniikoiden avulla. 

Hankkeen myötä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus voi aloittaa luomulannoitteen valmistamisen maatalouden tarpeisiin sekä kierrättää paremmin biojätteen sisältämiä ravinteita ja hiiltä. Biojätteestä valmistetun lannoitetuotteen laatuvaatimuksia, logistiikkaa ja taloudellisia edellytyksiä on selvitetty useamman vuoden ajan.

- Kustannus- ja energiasäästöt sekä kerrannaishyödyt ovat huomattavat, kun ohjaamme biojätteen ympärivuotisesti maatalouskäyttöön. Mädätetty biojäte on typpipitoinen lannoite, jota voidaan levittää pelloille samalla kalustolla kuin lietelantaa. Se sisältää myös fosforia, kaliumia ja rikkiä. Suurin lisäarvo mineraalilannoiteisiin verrattuna muodostuu orgaanisesta humuksesta, joka parantaa viljelyominaisuuksia, sitoo hiiltä ja elvyttää lajimonimuotoisuutta maaperässä, kartoittaa HSY:n biojätekierrätyksen toimintovastaava Christoph Gareis.

Biojätteen monipuolisempi hyödyntäminen edistää myös Suomen omavaraisuutta. Maataloudessa käytettyjen typpikeinolannoitteiden tärkein raaka-aine on maakaasu, joka on ollut pitkälti riippuvainen tuonnista.

- Tämän vuoksi meidän tulisi pyrkiä mahdollisimman korkeaan huoltovarmuuteen. Mädätteen muodossa saamme aiempaa suuremman osuuden biojätteessä olevista ravinteista ja orgaanisesta aineksesta hyödynnettyä suoraan, sanoo jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo.

Vuonna 2025 alkava hanke kasvattaa myös energiatehokkuutta ja ehkäisee ympäristövaikutuksia

Uusi käsittelymenetelmä tehostaa biojätteen käsittelyprosessia, minkä avulla ekoteollisuuskeskuksen biokaasulaitos voidaan valjastaa täyteen käsittelykapasiteettiinsa. Samalla se vähentää ekoteollisuuskeskuksen lämpö- ja sähköenergian kulutusta noin 5000 MWh vuodessa. Lisäksi ulkona tapahtuvaa biojätteen aumakompostointia voidaan vähentää kolmannekseen, mikä ehkäisee haju- ja muita ympäristövaikutuksia. 

- Olemme arvioineet, että hanke mahdollistaa biokaasulaitoksen energiantuotannon kaksinkertaistamisen jopa 45 000 vuotuiseen megawattituntiin. Samalla biojätteen käsittelyn aiheuttama ympäristökuorma kevenee monella tavalla. Vähemmän kulutusta, enemmän tuotantoa, toteaa Kouvo. 

EU-säädökset ja kansallinen jätelaki edellyttävät materiaalien resurssitehokasta käyttöä ja kierrätystä. Yksi tavoitteista on lisätä kierrätyslannoitteiden käyttöä ja korvata neitseellisistä raaka-aineista valmistettuja lannoitteita. HSY voisi aloittaa biojätemädätteen lannoitejalostuksen maatalouskäyttöön näillä näkymin vuonna 2025 lupaprosessien, hankintojen ja rakennustoimien jälkeen.

Jokainen voi osallistua biojätteen hyödyntämiseen

Biojätteen lajittelun voi helposti aloittaa keräämällä aluksi esimerkiksi hedelmien kuoret ja käytetyt suodatinpussit maatuvaan paperipussiin. Kaikista vähintään viiden huoneiston kiinteistöistä löytyy jo biojätteen keräysastiat.

Pääkaupunkiseudun kiinteistöiltä kerätyssä sekajätteessä lähes 40 prosenttia on edelleen biojätettä, jolloin sen ravinteita ja humusaineita ei voida hyödyntää maaperässä eikä uusiutuvana biokaasuenergiana. Lisäksi sekajäte on kotitalouksille kallein jätelaji, joten biojätteen lajittelu voi tuoda myös rahallista säästöä.

HSY laajentaa jätehuoltomääräystensä myötä biojätteen lajittelun kaikille alueensa kiinteistöille. Biojätteen erilliskeräysvelvoite 1–4 asunnon kiinteistöillä astuu voimaan porrastetusti:

  • Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi 1.7.2023 
  • Vantaa 1.1.2024 
  • Helsinki 1.7.2024.

Biojätteen lajittelu on helppo arkinen tapa, jonka myötä jokainen asukas voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä energiatehokkuuden ja omavaraisuuden parantamiseen.

Aiheet: Jätteet ja kierrätys Kiertotalous Biojäte Ämmässuo Strategia