Tiedotteet 02.12.2021, 17:23

Kohti kestävämpää kaupunkielämää vaikuttavilla teoilla ja yhteistyöllä

Kaksi henkilöä taluttaa polkupyöriä sillalla.

Potkaisimme Kestävän kaupunkielämän ohjelman toteutuksen käyntiin 3.11.2021 aamuwebinaarilla, johon osallistui lähes sata ihmistä pääkaupunkiseudun kaupungeista, kuntayhtymistä, korkeakouluista, tutkimuslaitoksista, ministeriöistä, yrityksistä sekä HSY:stä. Webinaarissa kuulimme ajatuksia pääkaupunkiseudun ilmasto- ja kiertotaloustyöstä. Lisäksi keskustelimme ohjelman käytännön työkaluista, joiden avulla pystyy edistämään kestävää kaupunkiseutua.

Ohjelma edistää maailman kestävintä kaupunkiseutua

Webinaarin avasi HSY:n ilmastoyksikön päällikkö Susa Eräranta, joka totesi tilaisuuden ajankohdan olevan otollinen, sillä samaan aikaan oli käynnissä Glasgown ilmastokokous. Susa kertoi, mitä Kestävän kaupunkielämän ohjelma pitää sisällään ja painotti, että tarvittavan muutoksen tekemiseksi tarvitaan meitä kaikkia.

- Haluamme HSY:ssä ohjelman avulla edesauttaa vaikuttavaa tiedonvaihtoa, vaikuttavien ihmisten kohtaamisia ja myös vaikuttavia tekoja kestävämmän kaupunkielämän edistämiseksi. Pyrimme tämän ohjelman avulla kokoamaan yhteen niitä toimijoita, jotka tuntevat tärkeäksi työskennellä kestävämmän tulevaisuuden eteen.

Kaupungeilla ja seuduilla tärkeä rooli kestävyystyössä

Ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen kertoi kaupunkien ja seutujen tärkeästä roolista kestävyystyössä. Vaikka moni kunta on mukana erilaisissa kestävyyssitoumuksissa, haasteena on kestävyyden tarkastelu kokonaisvaltaisesti. Se vaatii ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman yhdistämistä sekä eri alojen osaajien tuomista yhteen niin kaupungeissa kuin muissakin organisaatioissa. YK:n Agenda 2030 SDG-tavoitteet – joiden toimeenpano nojaa pitkälti kuntien harteille – luovat toimintaa ja tahoja kokoavan pohjan kestävyyskysymysten laaja-alaiseen tarkasteluun.

Virve toivotti Kestävän kaupunkielämän ohjelman tervetulleeksi kaupunkien kestävyyttä edistävien kokonaisuuksien sarjaan. Hän antoi tunnustusta, että vuoteen 2030 ulottuva ohjelma on pitkäjänteinen, laajasti kestävyysteemoja koskeva kokonaisuus, johon seudullisuus tuo vahvaa pontta.

Kansallinen yhteinen haaste on hyvien ratkaisujen tekeminen laajassa yhteistyössä niin, että ne olisivat laajasti näkyviä ja että niitä voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Kestävän kaupunkielämän ohjelman tyyppinen yhteistyö tarjoaa siihen oivan lähtökohdan seudullisella tasolla ja voi tuottaa hyviä esimerkkejä kansallisestikin skaalattavaksi.

Paneelissa kestävän kaupunkielämän innostuksen lähteitä ja kompastuskiviä

Paneelikeskustelussa panelistit kertoivat mm. siitä, mikä tällä hetkellä on kiinnostavinta kestävän kaupunkielämän edistämisessä. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kehittämispäällikkö Kati Hinkkanen kertoi, että Kierrätyskeskuksessa ollaan nyt erityisen innostuneita kiertotalouden kauppakeskuksen kehittämisestä. Tavoitteena on saada vetovoimainen kauppakeskus, joka tarjoaa tekemistä ilman, että tarvitsisi kuluttaa. Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Marja Vuorinen näki Kestävän kaupunkielämän ohjelman tukena ja täydennyksenä Vantaan resurssiviisauden tiekarttatyössä, jossa on mukana tavoitteita ja toimenpiteitä myös kuluttamiseen ja välillisiin päästöihin. Helsingin yliopiston ympäristö- ja elintarviketalouden opiskelija Kaisa-Maria Penttinen syventyi Kestävän kaupunkielämän ohjelman ruokateemaan osana viime kevään yliopistokurssityötä. Hän halusi paneelissa nostaa ohjelmasta esiin kestävät ruokavalinnat ja julkisten hankintojen roolin: suositukset ja linjaukset tulisi kohdistaa suuriin toimijoihin, jotta kaikki vastuu ei kaadu kuluttajalle.

Kestävän kaupunkielämän haasteista keskusteltaessa nousi esiin nuorten huoli tulevaisuudesta sekä yhteistyön tarve ja siiloutumisen välttäminen. Marja viittasi viimeaikaiseen kansainväliseen kyselytutkimukseen, jonka mukaan kolme nuorta neljästä on sitä mieltä, että tulevaisuus on pelottava. Hän näki ratkaisukeinona toivon ylläpitämisen, ja siinä apuna toimii ratkaisuista ja tekemisestä kertominen. Kestävän kaupunkielämän ohjelmavahti toimii hyvänä esimerkkinä työkalusta, joka auttaa tekemään kestävyystyötä näkyvämmäksi.

Myös Kaisa-Maria koki toivon antamisen tärkeänä. Tätä voi tukea tieto omien valintojen merkityksestä. Tutustuessaan Kestävän kaupunkielämän ohjelmaan Kaisa-Maria huomasi, että siinä puhuttiin, kuinka varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voidaan levittää tietoa. Tieto voi ohjata tekemään parempia päätöksiä. Kati taas painotti esteinä toimijoiden siiloutumista ja kokonaisnäkemyksen puuttumista kierto- ja jakamistalouden edistämisessä. Lisäksi julkisten toimijoiden rooli kiertotaloudessa tulee huomioida ja sitä tulee viedä eteenpäin. Ne voivat olla suurena apuna uuden toiminnan tai käytännön edistämisessä, ja varmistamassa, että kiertotaloudelle löytyy paikka ja toimintaedellytykset.

Ohjelman avulla kaupungeista entistä vetovoimaisempia

Panelisteilta myös kysyttiin, kenet he haluaisivat haastaa mukaan toteuttamaan Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa. Kaisa-Maria haastaisi rakennusyhtiö YIT:n, koska ohjelmassa tuotiin esiin viherinfran edistäminen, ja YIT voisi olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa näitä viheralueita ja viherkattoja – tai kuten yksi osallistujista huomautti uudemmasta termistä, kasvikattoja. Kati haastaisi Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen viestillä:

- Tässä on mainio ohjelma, jossa on paljon hyviä asioita, joilla saataisiin kaupungista entistä vetovoimaisempi, ei kun vain tekemään!

Marja puolestaan haastaisi tutkimuslaitokset tuottamaan yhteismitallista tietoa kulutuksen päästöistä sekä päättäjät rahoittamaan tätä tutkimusta sekä median kertomaan siitä fiksusti.

Paneelin jälkeen kuulimme puheenvuoron HSY:n seutu- ja ympäristötiedon tulosaluejohtajalta Irma Karjalaiselta. Hän painotti, että koska vuoteen 2030 on vain reilut kahdeksan vuotta, meidän pitää pyrkiä eteenpäin voimakkaammilla toimilla. Irma tuki Virven sanomaa siinä, että toivoo Kestävän kaupunkielämän ohjelman tukevan ei vain pääkaupunkiseudun, vaan myös muiden kaupunkiseutujen työtä.

Ohjelmavahti seuraa työn etenemistä ja tuo hankkeille näkyvyyttä

Maaria Parry, joka on toiminut ohjelman valmistelun ajan ohjelman projektipäällikkönä, esitteli tilaisuuden lopuksi Kestävän kaupunkielämän ohjelmavahdin ja uutiskirjeen. Ohjelmavahti toimii työkaluna Kestävän kaupunkielämän ohjelman koordinoinnissa sekä yhteistyön mahdollistamisessa ja seurannassa.

Ohjelmavahdin kautta voidaan seurata ohjelman ja toimenpiteiden etenemistä. Osa toimenpiteistä on jo lähtenyt käyntiin, ja loputkin on määrä käynnistää muutaman seuraavan vuoden aikana. Tässä on tarkoitus hyödyntää EU-hankerahoitusta. Monet toimenpiteistä on muotoiltu niin, että niitä voidaan hyödyntää, kun avautuu uusia rahoitusmahdollisuuksia.

HSY näkyy nyt seurantapalvelussa ainoana vastuuorganisaationa, mutta jatkossa kun toimenpiteitä toteutetaan, muitakin organisaatioita tulee näkymään vahdissa.

- Toiveena onkin, että saamme yhteyshenkilöiksi runsaasti myös HSY:n ulkopuolisia tahoja. Ohjelmavahti tuo hankkeille näkyvyyttä ja auttaa yhteyksien luomisessa. Tarjoamme koulutusta ja opastusta vahdin käyttöön, Maaria sanoi.

Kestävää kaupunkielämää -uutiskirje tarjoaa tietoa ohjelman etenemisestä, erilaisista tilaisuuksista ja avautuvista hankerahoituksista tai -suunnittelusta. Julkaisemme uutiskirjeen muutaman kerran vuodessa.

Lisätietoja:

Päivitetty: 03.12.2021 15:42
Aiheet: Ilmasto Ilmastoteot