Kasvukausi alkoi viljelypäivillä
”Äiti, saanko minäkin porata tuollaisen sienipölkyn”, kuiskaa seitsenvuotias Kuisma äidilleen. Helsingissä lauttasaarelaisella kerrostalopihalla vietettiin kesäkuun puolivälissä uudenlaista viljelytapahtumaa. Äidin nyökättyä Kuisma jo surruuttaa koivupölkkyyn akkuporakoneella reikää ja työntää koloon sienirihmastoa sisältävän puutapin. ”Tervetuloa muutkin tekemään itsellenne siitakesieniä kasvattava sienipölkky”, kutsuu Helsieni-yrityksen Chris Holtslag, joka rakentaa samalla pensaiden juureen korttelin yhteistä sienipetiä. Hän kertoo tyytyväisenä, että tämä kullanruskea olkipelleteistä ja sienirihmastosta koostuva penkki on ihka ensimmäinen suomalaiseen taloyhtiöön toteutettava sieniviljelmä.
Pihatapahtumassa Osa naapureista tutkii pihan aurinkoisimpaan paikkaan kerrostalon päätyyn ilmestyneitä viljelylaatikoita. ”Mikäs taimi tämä on”, kysyy lastensa kanssa istutusta tutkiva mies. ”Tämä on kaalimaa. Siinä on muun muassa lehtikaalia, palmukaalia ja kyssäkaalia", esittelee Tuomas Ilander. Hänen tuomansa Blokgården-viljelmä on tarkoitettu juuri täällä asuvien ihmisten kaltaisille kaupunkilaisille: niille, joilla ei ole viherpeukaloa eikä juuri puutarhurointikokemustakaan, mutta kiinnostuksen kipinä, ainakin pikkuinen. Asukkaat saavat kasvien hoitamiseen ohjeet puhelimeen ladattavaan sovellukseen.
”Minä kyllä tunnen monia kasvilajeja, mutta tähän asti kaikki kasvit, joihin olen koskenut, ovat kuolleet. Omalla parvekkeellani lämpötila nousee 50 asteeseen. Sekin voi vaikuttaa”, kertoo Monica Saxén.
Viljelymenetelmien kehittäjien ja asukkaiden lisäksi pihatapahtumassa oli mukana väkeä Helsingin yliopistosta, ammattikorkeakoulu Metropoliasta ja Helsingin seudun ympäristöpalveluista eli HSY:stä, sillä viljelykokeilu on osa EU:n rahoittamaaa hanketta nimeltä 6Aika: CircularHoodFood. Hanke edistää uudenlaisia tapoja, joilla asukkaat ja taloyhtiöt voivat motivoitua kasvattamaan ruokaa kaupungissa vähähiilisesti. Samalla on tarkoitus luoda uudenlaisia viljelytapoja. ”Kyllähän kaupungeissa on viljelty ruokaa ennenkin. Esplanadin puiston ruusupenkkien paikalla kasvoi 1900-luvun alussa lanttu. Nyt meitä kiinnostavat uudet menetelmät ja mahdollisuudet”, kertoi avauspuheessa hankkeen vetäjä Roosa Halonen HSY:ltä. Lisää hankkeesta: https://www.hsy.fi/ymparistotieto/projektit-ja-hankkeet/circular-hood-food/
Lauttasaaressa yhteispihan laidalla on kymmenen taloyhtiötä. Asukkaat kertoivat, etteivät tunne naapureitaan kovin hyvin. Pihojen välisiä aitoja on poistettu hiljattain eikä yhteistä pihakulttuuria ole vielä kehkeytynyt. Tuomas Ilanderin mukaan se on tavallista. ”Olisi hienoa, jos asukkaat suhtautuvat viljelyyn velvollisuuden sijaan ylimääräisenä ilona. Pihalla hengaillessa on helppo tutustua naapureihin ja löytää muitakin puheenaiheita”, Ilander sanoi.
Samaan aikaan Lauttasaaren itsekastelevaa ja kainovalaistua Kasviporras-vesiviljelyjärjestelmää asentanut Jouni Spets esitelmöi asukkaille, että laite kasvattaa heille yrtit ja salaatit aivan itse, kunhan asukkaat huolehtivat sadonkorjuusta ja täyttävät vesisäiliön pari kertaa kuukaudessa. Vantaan Hakunilassa käynnistyy samanlainen viljelykokeilu. Syksyllä testipihojen asukkailta kootaan kerrostaloasujille suunnattu käytännön opas. ”Toivomme tietenkin, että pilottikokeilun parhaat puolet leviävät ja yleistyvät muillakin kaupunkipihoilla”, sanoo hankkeen vetäjä Roosa Halonen.
Asukas Marcel Silva katseli viljelmän asentamista pohdiskellen. ”Hyvältä näyttää! Mutta mahtavatko asukkaat alkavat ottaa kasveista vastuuta? Olisiko parempi, että jokaisella taloyhtiöllä olisi omat numeroidut laatikkonsa? Nyt kaikki on yhteistä. Voiko sellainen toimia?” ”Entä tulevatko jänikset ja linnut syömään näitä”, kysyy toinen asukas. Joku on nähnyt alueella kauriitakin.
Kuvat Markku Laine.