Hulevesi kaupunkiympäristössä

Auto ajaa vettä tulvivalla tiellä. Vesi loiskuu auton renkaista. Etualalla näkyy vedessä nurmea ja keltaisia pieniä kukkia.

Maahan satavasta vedestä ja sulavasta lumesta osa haihtuu pinnoilta tai kasvillisuuden kautta, osa imeytyy maaperään pohjavedeksi ja osa muodostaa pintavaluntaa eli virtausta maan pinnalla. Rakennetuilla alueilla pintavaluntaa muodostava vesi on hulevettä. Luonnontilaisessa ympäristössä muodostuva virtaava vesi ei ole hulevettä, vaan luonnon huuhtoumaa.

Muodostuvan huleveden määrään ja muodostumisnopeuteen vaikuttavat:

  • sademäärä
  • sateen voimakkuus
  • sulavan lumen määrä
  • lumen sulamisnopeus
  • alueen vettä läpäisemättömien pintojen määrä.

Vettä läpäisemättömät pinnat lisäävät huleveden määrää

Läpäisemättömiä pintoja ovat esimerkiksi asfaltti ja kattomateriaalit. Kun vettä läpäisemättömiä pintoja on paljon, vähentyy veden imeytyminen maaperään sekä haihtuminen kasvillisuuden kautta. Silloin pintavaluntaa ja hulevettä muodostuu enemmän ja nopeammin.

Mitä enemmän alueella on vettä läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy. Hulevettä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina.

Rakennetussa kaupunkiympäristössä vettä läpäisemättömiä pintoja on enemmän kuin esimerkiksi pientaloalueilla tai puistoissa. Kaupunkien tiivistyminen lisää läpäisemättömien pintojen osuutta entisestään. Vettä haihduttavia puita ja muuta kasvillisuutta on tiiviissä kaupunkiympäristössä myös usein vähemmän. Siksi huleveden määrä ja virtaama ovat suurempia kaupungeissa kuin luonnontilaisemmilla alueilla.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sademääriä ja rankkasateita. Samaan aikaan tapahtuva luonnontilaisten alueiden rakentaminen, kaupunkien täydennysrakentaminen tai muutoin vettä pidättävien maakerrosten ja kasvillisuuden väheneminen kasvattavat hulevesien määrää ja virtaamia. Tämän seurauksena hulevesijärjestelmien välityskyky ylittyy jatkossa entistä useammin ja hulevesitulvat lisääntyvät kaupungeissa.

Hulevesi_720x394px.jpg
Läpäisemätön pinta vaikuttaa huleveden muodostumiseen ja veden imeytymiseen maaperään.

a) Vettä haihtuu ja kasvillisuuden kautta.

b) Luonnossa pintavalunta on vähäisempää, rakennetussa ympäristössä muodostuu hulevettä.

c) Vettä imeytyy maaperään.

Huleveden valuma-alue

Maa-aluetta, jolta hulevesi virtaa uomaan tai vesistöön, kutsutaan valuma-alueeksi. Mitä suurempi osa valuma-alueen pinnasta on rakennettua ja vettä läpäisemätöntä, sitä enemmän ja nopeammin muodostuu hulevettä. Tällöin esimerkiksi kovan rankkasateen seurauksena oja, johon valuma-alueen hulevedet johdetaan, voi tulvia runsaasti.

Huleveden vaikutus alajuoksulla.gif

Huleveden vaikutus valuma-alueen alaosassa.

a) Kun vesi imeytyy maaperään, hulevesi pysyy hallinnassa ympäristössä. 

b) Kun hulevesi ohjataan nopeasti pois rakennetussa ympäristössä, voi syntyä tulvia muualla ympäristössä.

Hulevesien hallinnan toimenpiteillä valuma-alueiden eri osissa voi olla vaikutuksia koko valuma-alueen hulevesimäärään. Kun hulevesi johdetaan nopeasti pois tonteilta ja kaduilta, se ei aiheuta haittaa syntypaikallaan, mutta voi aiheuttaa tulvimista muualla valuma-alueella.

Hulevettä kannattaa viivyttää ja imeyttää

Huleveden viivyttäminen ja imeyttäminen tontilla tai yleisillä alueilla tasaa hulevesivirtaamaa ja kuormitusta koko valuma-alueella. Imeytysjärjestelmät vähentävät huleveden määrää ja viivytysjärjestelmät purkavat huleveden vähitellen hulevesiviemäreihin ja avo-ojiin. Tällöin riski hulevesitulvien aiheuttamille vahingoille pienenee.

Huleveden imeyttäminen ja viivyttäminen tontilla on siksi suositeltavaa. Huleveden imeyttämismahdollisuudet riippuvat alueen maaperästä, mutta viivyttäminen on mahdollista kaikilla alueilla.