Hiekkaharjun uusi vesitorni

Rakensimme Vantaan Hiekkaharjuun uuden vesitornin.

Vantaan Hiekkaharjuun Malmimäen puistoon rakentui uusi vesitorni, jolla varmistetaan Itä-Vantaan vedenjakelua asukasmäärän kasvaessa. Uusi torni sijoittuu vanhan vesitornin läheisyyteen korvaten sen. Rakentaminen käynnistyi syksyllä 2017 ja torni otettiin käyttöön keväällä 2021. 

HSY:n vuosina 2013–2014 tekemässä kartoituksessa Hiekkaharjun vesitornin kunto todettiin sellaiseksi, ettei se pysty turvaamaan Itä-Vantaan alueen vedenjakelun alueen asukasmäärien kasvaessa. Vedenjakelun varmistamisen vaihtoehdoiksi nousivat vanhan tornin saneeraaminen, uuden tornin rakentaminen tai vesitorniton vedenjakelu. Arvioituaan selvitysten pohjalta eri vaihtoehtoja HSY:n hallitus totesi uuden tornin rakentamisen olevan vaihtoehdoista paras. 

Vanhan vesitornin purkaminen on haasteellinen tehtävä ja se käynnistyy, kun uusi vesitorni on valmis ja otettu käyttöön. Vanhan tornin purku tullaan tekemään huomioiden sen sijainti rakennusten ja teiden läheisyydessä. 

Vesitorni varustettiin nykyaikaisilla prosessiteknisillä laitteilla ja ratkaisuilla. Lisäksi rakennettiin tarvittavat uudet veden runkojohdot ja jätevesiviemäri, jotka liitettiin nykyisiin verkostoihin. Alueen vedenjakeluverkosto on jo valmiina, joten investointikulut vesijohtojen liittämisestä runkolinjoihin jäivät vähäisiksi. 

Urakoitsijana toimii YIT Rakennus Oy. Tornin visuaalinen ilme työstetään WSP Groupin "Siluetti" -ehdotuksen pohjalta. 

HSY:ssä hankkeen toteutusvastuut jakautuvat vesihuollon toimialan investoinnit-osaston ja vedenpuhdistusosaston kesken. Investointiosasto vastaa hankkeen suunnittelusta, urakoinnin kilpailutuksesta sekä toteutushankkeen johtamisesta ja valvonnasta. Vedenpuhdistusosaston rooli tornin tulevana käyttäjänä on tärkeä osatekijä hankkeen johdon ja suunnittelijoiden muodostamassa tiimissä. Vedenpuhdistusosasto vastaa myös verkostoveden laadusta ja tuo suunnitteluun WSP (Water Safety Plan) ohjauksen sekä käyttöönottovaiheen. 

Rakennus- ja purkuluvat 

Uuden tornin rakennuslupa jätettiin Vantaan kaupungille 24.2.2017 ja se myönnettiin 4.7.2017. 

Vanhan tornin purkulupahakemus jätettiin Vantaan kaupungille 6.6.2017 ja se myönnettiin 18.12.2018. Purkulupaa varten teetettiin rakennushistoriallinen selvitys sekä alustavat suunnitelmat purkamisjärjestelyistä. 

Ympäristövaikutukset 

Hiekkaharjun vesitornin rakentamishankkeella ei ole merkittäviä suoria ympäristövaikutuksia. Sillä on kuitenkin maisemallinen vaikutus alueen kaupunkiympäristöön. Lisäksi vanhan tornin purkaminen tulee muuttamaan kaupunkikuvaa.  

Rakentamisajan ympäristövaikutukset 

Uuden vesitornin ja olemassa olevien rakennusten väliin jää etäisyyttä seuraavasti:  

• eteläpuolella sijaitseva koulu 90 metriä 
• itäpuolella sijaitseva pientaloalue 190 metriä  
• koillisessa sijaitseva pientaloalue 130 metriä 
• länsipuolella sijaitsevat asuintalot 130 metriä 

Rakennusvaiheen aikana liikennemäärät lisääntyvät väliaikaisesti Talvikkitiellä, Lillukkakujalla, Malmimäenpolulla sekä lähiympäristössä. Rakentamisen aikana työmaalta kuuluu myös normaalia enemmän melua, josta saattaa olla haittaa lähialueen asukkaille sekä viereisen koulun oppilaille. 

Rakennusvaihe muuttaa rakennusalueen ulkonäköä väistämättä. Säilytämme ympäröivien Talvikkitien ja Malmimäenpolun puustoa kaavamääräysten mukaisesti ja teemme rakennustyöt luontoarvoja kunnioittaen. 

Käytön aikaiset ympäristövaikutukset 

Ainoat uuteen vesitorniin liittyvät suorat ympäristövaikutukset tulevat olemaan sen aiheuttamat varjostus- ja valaistusvaikutukset. Vesitornin esitetylle rakennuspaikalle on laadittu erillinen varjotarkastelu. 

Vesitornin julkisivut on suunniteltu varustettavan älykkäällä led-tyyppisellä julkisivuvalaistuksella. Led-valaisimien avulla valaistaan tornin varsiosa, vinotuet sekä säiliöosan alapinta. Näin valaistus kohdistetaan vain haluttuihin kohtiin, jolloin vesitornin arkkitehtuuria voidaan korostaa ja valosaaste ympäristöön on minimoitu. Älykkäällä valaistuksella on mahdollista säätää valaistusta valvomosta etäohjauksella sekä ohjelmoida kirkkautta aikaohjatusti. 

Uuden vesitornin kautta syntyvät epäsuorat ympäristövaikutukset ovat pääosin positiivisia. Uuden tornin myötä voimme kehittää Itä-Vantaan alueen vesihuoltoverkoston paineen hallintaa energiatehokkaammaksi. Painetason laskulla vaikutetaan myös verkoston vuotovesien määrään. Tekniset järjestelyt ja automatisointi mahdollistavat nykyistä tilannetta tehokkaamman tornin operoinnin, jolla voidaan osaltaan vaikuttaa energiatehokkuuteen ja esimerkiksi valaistusvaikutuksen optimointiin. 

Negatiiviset käytön aikaiset ympäristövaikutukset liittyvät vesitornin ja sen suoja-alueella tapahtuvan liikkumisen rajoitteisiin, jotka muuttavat nykyisen puistoalueeksi kaavoitetun metsäsaarekkeen virkistyskäyttöä. Normaalikäytössä vesitornin alueelle kohdistuvat liikennemäärät ovat erittäin vähäisiä ja niistä ei ole merkittävää haittaa alueen asukkaille. 

Ulkoasu 

​Vesitornin ulkoasun suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, jonka voittajaksi valikoitui WSP Groupin "Siluetti" -ehdotus. Se toimii vesitornin ilmeen suunnittelun pohjana ja toteutusvaiheessa ulkoasun suunnitelmia tarkennetaan. 

Torni pidetään sävyltään vaaleana ja säiliöosan julkisivu verhoillaan perforoidulla eli rei’itetyllä metallikasetilla. Perforointikuvio esittää vedestä nousevia kuplia. Tornin tukia pyöristetään, jolloin tuet muuttavat tornin siluetin sulavamman muotoiseksi. 

Tornin varsiosa, vinotuet sekä säiliöosan alapinta valaistaan Led-valaisimien avulla. Näin valaistus kohdistetaan vain haluttuihin kohtiin, jolloin korostetaan vesitornin arkkitehtuuria. Vesitornin yläosa valaistaan perforoinnin takaa, jolloin yläosaan saadaan luotua läpikuultavuutta ja keveyttä. Valaistus luo torniin elävyyttä, sillä se aaltoilee hienovaraisesti veden lailla. 

Vesitornin katolle asennetaan aurinkopaneelit. Piha-alue toteutetaan kivituhkasta, johon istutetaan kasveja. Alue rajataan turvallisuussyistä aidalla. 

Hiekkaharjun vesitornien muu käyttö 

Hiekkaharjun uuden vesitornin säiliörakenne on tarkoitettu vesihuoltokäyttöön. Muun toiminnan, kuten esimerkiksi kahvilan, mahdollistava tornirakenne olisi lisännyt rakentamiskustannuksia merkittävästi paitsi tilatarpeiden niin myös turvallisuusvaatimusten vuoksi. 

Hiekkaharjun vanhan vesitornin betonielementtirakenteet ovat 1970-luvun ns. jännemenetelmällä toteutettuja. Ne ovat osoittautuneet haastaviksi niin kuntotarkkailun kuin saneerauksenkin osalta. Torni pitäisi saneerata täysin, jotta sen voisi ottaa toiseen käyttöön. Kunnostaminen olisi hyvin kallista. Lisäksi vanhoille, kunnostusta vaativille vesitorneille ei ole helppoa löytää muuta käyttöä. Tästä on tuoreimpana esimerkkinä vedenjakelukäytöstä poistettu Lauttasaaren vesitorni Helsingissä.