Jätevedenpuhdistus ja päästöt 2015

​Suomen suurimmat jätevedenpuhdistamot

HSY:n jätevedenpuhdistamot, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla. Laitokset ovat Suomen suurimmat, ja ne palvelevat yli miljoonaa pää-kaupunkiseudun asukasta. Kolmatta, Blominmäen jätevedenpuhdistamoa rakennetaan. 

Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä ja biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.


 Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.  

Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuna aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.

Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.

Jätevedenpuhdistus

 HSY:n jätevedenpuhdistamoille Helsingin Viikinmäkeen ja Espoon Suomenojalle otetaan vastaan vuosittain noin 130 miljoonaa kuutiometriä yhdyskuntajätevesiä; arviolta n. 85 % on asumajätevesiä ja n. 15 % teollisuuden jätevesiä. 

Jäteveden kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi.
  
Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden ympäristölupamääräysten sekä HSY:n sisäisten, lupaehtoja tiukempien toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. 
  
Orgaanisesta lika-aineesta poistetaan puhdistusprosessia yli 95%, fosforista noin 98% ja typestä 70-90%.
Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2015 sekä Viikinmäen että Suomenojan puhdistamot täyttivät kaikki ympäristöluvan määräykset. Vesistöön johdetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia. 
Vuosi 2015 oli pääkaupunkiseudulla sateisuudeltaan normaali.  Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli n. 138 milj. m3, joka oli 6,5 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. Typpikuormitus mereen oli 983 tonnia (tavoite 1200 tonnia) ja fosforikuormitus 35 tonnia (tavoite 40 tonnia).  Jätevesimäärän kasvusta huolimatta HSY:n jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupamääräysten mukaisen toimintatason sekä ympäristölupamääräyksiä tiukemmat HSY:n omat tonnipohjaiset tavoitteet. ​

HSY:n jätevedenpuhdistuksen fosforipäästöt vesistöön​

 HSY:n jätevedenpuhdistuksen typpipäästöt vesistöön​


HSY:n biologisen hapenkulutuksen päästöt vesistöön

 Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua, jonka tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 64 %. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Jätevedenkäsittelystä sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi.  

 Tarkemmat tiedot esitetään Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportissa​.

Haitalliset aine​​et vaikuttavat vesistöön

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. 
Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. 

 Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.  

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. 

Jätevesiohitukset

Poikkeuksellisissa tilanteissa puhdistamatonta jätevettä voi päätyä verkostosta tai pumppaamoilta pääkaupunkiseudun vesistöihin. Toisinaan myös jätevedenpuhdistamoilta joudutaan johtamaan vain osittain puhdistettua jätevettä suoraan vesistöön. Ohitukset raportoidaan vesihuollon vuosiraportissa.  HSY:ssä seurataan jätevesiylivuotojen määrää ja tavoitteena on, että niitä saadaan pienennettyä. Tähän tähtääviä toimenpiteitä sisältyy mm. Itämerihaasteessa sitouduttuihin toimenpiteisiin. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2015 laitosohituksia.