Luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen ja jätteet

HSY:n päämääränä on toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Tämä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä, tavoitteellisuutta ja käytäntöjä, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset. HSY:n tavoitteena on Strategia 2020 päämääriensä mukaisesti toimia merkittävässä roolissa alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa ja materiaalivirtojen hyödyntämisessä.

Ympäristövastuullisuus on tärkeässä asemassa HSY:n toiminnassa. Jatkuvan kehittymisen edellytyksenä on oman toiminnan prosessien tiedostaminen ja havainnollistaminen. Materiaali- ja energiavirtojen järjestelmällinen seuranta ja raportointi ovatkin tärkeä osa HSY:n ympäristövastuutyötä.

HSY tuottaa suuria määriä korkealaatuista juomavettä asiakkaille asukkaille, ja puhdistaa yli miljoonan asukkaan jätevedet. HSY vastaa myös pääkaupunkiseudun asumisessa ja julkishallinnossa syntyneiden jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn hoitamisesta.

Jätehuolto, kiertotalous ja materiaalitehokkuus

 

HSY tähtää sekajätteiden määrän vähentämiseen, lajittelun tehostamiseen ja kotitalouksien jätteiden kokonaishyötykäyttöasteen nostamiseen. Syyskuussa 2015 Vantaan Ruskeasantaan avattiin uusi Sortti-asema ja alueellisen kierrätyspisteverkoston uudistamista jatkettiin. Kierrätyspisteitä oli käytössä vuoden 2015 lopussa yhteensä 133 kappaletta.

Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä siirtyi tuottajille 1.1.2016. HSY on sopinut Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä pakkausjätteiden keräyksen järjestämisestä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Vantaalla aloitettiin kiinteistökohtainen kartongin keräys.​

Espoon Ämmässuolla sijaitsee pohjoismaiden suurin jätteenkäsittelykeskus. Niukkenevat luonnonvarat ja lainsäädäntö ovat siirtämässä jätehuollon painopistettä jätteenkäsittelystä materiaalien jalostamiseen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä sekajätteen loppusijoittaminen on päättynyt ja siitä tuotetaan nykyisin energiaa Vantaan Energian jätevoimalassa. HSY on käynnistänyt strategisen hankkeen ekoteollisuuskeskus Ekomon kehittämiseksi Ämmässuolla, jonne ohjautuu jatkossakin merkittäviä materiaalivirtoja, kuten biomassoja ja louhetta. Ekomossa julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä alueen mittavia infraan tehtyjä investointeja ja materiaalivirtoja hyödyntäen teollisten symbioosien periaatteiden mukaisesti.

Ekomo toimii myös yritysten pilottialustana. Pilotit saattavat myöhemmin parhaimmillaan johtaa hankintoihin, jotka voivat toimia tärkeinä referensseinä erityisesti pienille yrityksille. HSY referenssinä edesauttaa yritysten tilausten saamista vastaavista kohteista, mikä edistää kiertotalouden investointeja ja työpaikkojen syntymistä.

HSY:n jätehuolto huomioi kaikessa toiminnassaan ympäristövaikutusten hallinnan ja vähentämisen. Toimintaa ohjaavat ympäristöluvat, lait ja määräykset. Lainsäädännön velvoitteiden lisäksi ympäristönsuojelun tilaa pyritään parantamaan myös vapaaehtoisin toimenpitein.

Jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001) vuodesta 1999 lähtien. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat vuosittain.

Tutustu jätehuollon vuositilastoihin »

Tutustu jätehuollon ympäristöraportteihin »

Tutustu HSY:n toimintapolitiikkaan »

Jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähialueilla tarkkaillaan muun muassa pölyn, hajun ja melun leviämistä sekä pinta- ja pohjavesien laatua. Seurantatulokset kootaan ympäristöraportteihin, joita julkaistaan kahdesti vuodessa. Ilmanlaadun ja sääaseman mittaustulokset päivittyvät HSY:n sivuille jatkuvalla automaattisella päivityksellä lähes reaaliajassa.

Materiaalitase

Olemme selvittäneet oman toimintamme materiaalivirtoja – kuinka paljon otamme vastaan ja kuinka paljon meiltä lähtee materiaalia ulos. Kun selvitämme materiaalivirrat, voimme parantaa operatiivisten prosessien toimintatapoja ja tehosataa raaka-aineiden käyttöä. Oman toiminnan materiaalivirtojen havainnollistaminen mahdollistaa korkealaatuisen talousveden tuottamisen, viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen sekä ympäristövaatimukset täyttävän jätehuollon – kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti.

Pyrimme hyödyntämään tehokkaasti kaikki sisään tulevat materiaalit. Tarkoituksena on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäväksi ja kierrätettäväksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.

 

HSY:n materiaalitase 2015. Nuolen/palkin leveys ei vastaa täysin materiaalivirran suuruutta.

Vuonna 2015 vastaanotimme vuositasolla noin 233 miljoonaa tonnia materiaalia. Tämä on noin 200 000 kiloa materiaalia jokaista asukasta kohden vuodessa. Suurin osa, 99 %, liikkuvasta materiaalista oli vettä. Kiinteiden jätteiden osuus sisään tulevan materiaalin kokonaismäärästä oli varsin pieni, vaikka olemme vastuussa pääkaupunkiseudun noin miljoonan asukkaan tuottamista jätteistä.

Vuonna 2015 piiriimme jäi 537 000 tonnia materiaalia, josta osa hyödynnettiin Ämmässuon kaatopaikkarakenteissa ja osa Blominmäen rakennustyömaalla. Materiaalia (kuten louheita, maa-aineksia ja risuja) jäi myös Ämmässuon alueelle odottamaan myöhempää hyötykäyttöä. Loppusijoitettua jätettä oli noin 23 000 tonnia, vain neljäsosa vuoteen 2014 verrattuna. Biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua kerättiin yhteensä noin 50 000 tonnia, josta pääosa generoitiin energiaksi ja käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon. 

Meiltä poistui vuonna 2015 noin 228 miljoonaa tonnia materiaaleja, josta lähes 100 % oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Kiinteitä jätteitä ja materiaaleja ohjattiin hyötykäyttöön eniten jätevoimalaan ja maanrakennuskäyttöön. Biojätteitä ja lietteitä jalostettiin mullaksi ja kompostiksi ja kierrätettävät materiaalit (kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit) ohjattiin materiaalihyötykäyttöön. Vaaralliset jätteet ohjattiin hävitettäviksi vaarallisen jätteen polttolaitoksiin.

Tutkimus ja kehittäminen

HSY on mukana mm. valtakunnallisessa UUMA2-hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää uusiomateriaalien hyödyntämistä maarakentamisessa. HSY on mukana lisäksi CLIC Innovation Oy:n koordinoimassa ARVI – Materiaalien arvovirrat -hankekokonaisuudessa, joka saa Tekes-rahoitusta. Laatujäte-projektissa on tehty sekajätteen koostumustutkimusten menetelmäkehitystyötä yhteistyössä JLY:n ja Aalto-yliopiston kanssa. Projektissa on tuotettu jätelaitosten yhteinen opas koostumustutkimusten toteuttamiseen. Yhteinen jätekoostumuksen valtakunnallisen tason seurantaan kehitetty menetelmä edesauttaa osaltaan kierrätystavoitteiden saavuttamista. Laatujäte-projektia rahoittaa ympäristöministeriö.

Vuosina 2014–2015 voimalaitostuhkien ja -kuonien käsittelyä kehitetään tutkimusyhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä tapa tuhkien ja kuonien käsittelyyn, hyödyntämiseen ja loppusijoitukseen Ämmässuolla. HSY:n jäte- ja vesihuollon yhteisen HUMUS-projektin tavoitteena on yhdistää ja laajentaa HSY:n multatuotantoa.