Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä - Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pysyivät lähes ennallaan vuonna 2019

213b574c-857b-4001-ba9b-6e9c092e05eb.jpg

HSY:n laskennan mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin prosentin verran pienemmät vuonna 2019 kuin edellisvuonna. Eniten vähenivät sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on nyt 18 prosenttia.

Seudun kasvihuonekaasupäästöt pysyivät likimain edellisvuoden tasolla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt. Vuonna 2019 seudun päästöt olivat yhteensä noin 4,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Asukasta kohden päästöt olivat neljä tonnia CO2-ekv.

– Asukaskohtaiset päästöt vähenivät noin kolme prosenttia, mutta kokonaispäästöt pysyivät lähellä edellisvuoden tasoa, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen.

Pääkaupunkiseudun merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet liittyvät rakennusten lämmittämiseen, liikenteen energiankulutukseen sekä kulutussähkön käyttöön. Näistä sähkön käyttöön liittyvät päästöt laskivat eniten, noin kuusi prosenttia. Myös liikenteen päästöt vähenivät (-2%) edellisvuodesta. Kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt pysyivät seudulla edellisvuoden tasolla, mutta kehityksessä oli kaupunkikohtaisia eroja.

Sektorikohtaisista päästöistä eniten nousivat jätteiden käsittelyn aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (+18 %). Tähän vaikutti jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöjen hetkellinen lisääntyminen, minkä vuoksi päästömäärä vuonna 2019 oli poikkeuksellinen edellisiin vuosiin verrattuna.

Vantaalla suurimmat ilmastopäästövähennykset

Kaupunkitasolla ilmastopäästöt laskivat erityisesti Vantaalla, missä pudotusta oli lähes yhdeksän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Merkittävin syy tähän oli biopolttoaineen osuuden lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa. Espoossa kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin prosentin ja Kauniaisissa päästöt pysyivät lähes ennallaan. Helsingin päästöt kasvoivat noin kaksi prosenttia.

– Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt ovat laskusuunnassa, mutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen seuraavien kymmenen tai viidentoista vuoden aikana edellyttää meiltä mittavia muutoksia monella osa-alueella, toteaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

– Uusiutuvan energian lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä vähäpäästöisen liikkumisen edistäminen ovat osa-alueista tärkeimpiä, Inkinen jatkaa.

Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmössä kasvoi

Kaukolämpö on edelleen pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde, sillä lämmön hankinta perustuu pääosin fossiilisiin polttoaineisiin. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmössä kasvoi kuitenkin noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja on nyt 18 prosenttia. Huomattavin muutos nähtiin Vantaalla, missä uusiutuvien polttoaineiden osuus nousi kolmesta prosentista 19 prosenttiin. Määrällisesti eniten uusiutuvia lähteitä kaukolämmön tuotannossa käytettiin Helsingissä (754 GWh) ja suhteessa eniten Espoossa (28 prosenttia). Myös Espoossa ja Helsingissä uusiutuvan energian käyttö kaukolämmön polttoaineena lisääntyi hieman, mutta toisaalta kivihiilen osuus oli edellisvuotta suurempi näissä kaupungeissa.

Vuoteen 1990 verrattuna kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla noin 8 prosenttia, vaikka vuoteen 2019 mennessä kaukolämmön kulutus on noussut yli 30 prosenttia. 2010-luvulla kaukolämmön päästöjen kehityksen suunta on vaihdellut.

– 2010-luvulla uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa on noussut seudulla joka vuosi, Juha Viholainen toteaa. Toisaalta vuosikymmenen alussa kivihiilen käyttö oli ennätyksellisen alhaisella tasolla, ja maakaasua hyödynnettiin nykyistä huomattavasti enemmän. Kivihiilen ja maakaasun käytön keskinäinen suhde onkin ollut merkittävä tekijä siinä, miten suuret kaukolämmön päästöt seudulla vuosittain ovat, Viholainen analysoi.

Päättyvällä vuosikymmenellä pääkaupunkiseudun päästövähenemät perustuvatkin eniten sähkön ominaispäästöissä tapahtuneeseen muutokseen. Sähkönkulutus oli lähes yhtä suuri vuosina 2010 ja 2019, mutta kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet 54 prosenttia, sillä sähkön tuotanto Suomessa on muuttunut entistä vähäpäästöisemmäksi. Muilla sektoreilla päästöjen vähentyminen on ollut selvästi maltillisempaa.

– Energiamurroksen eteneminen näkyy myös pääkaupunkiseudulla, toteaa toimitusjohtaja Inkinen. Isossa kuvassa entistä puhtaampi sähkö on ollut merkittävin muutostrendi edellisen vuosikymmenen päästökehitykselle, ja 2020-luvulla suurin muutos pääkaupunkiseudulla tulee olemaan kivihiililaitosten poistuminen, Inkinen summaa.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2019

4fa43555-0bc8-4321-a3d4-3698bedb2cb9.pngHelsinki 2,61 milj. tCO2-ekv (+2 %)
Espoo 1,09 milj. tCO2-ekv (-1 %)
Vantaa 0,98 milj. tCO2-ekv (-9 %)
Kauniainen 0,04 milj. tCO2-ekv (0 %).

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt lasketaan alueella tapahtuvaan kulutukseen perustuen, mutta laskennassa ei huomioida kulutushyödykkeiden, kuten ruuan tai rakennustuotteiden välillisiä päästöjä.

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija Juha Viholainen, puh. 050 4761237, juha.viholainen@hsy.fi
Toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh. 045 635 7741

Aihe: Hallitustiedote; Ilmanlaatu
Kaupunki: Espoo; Helsinki; Kauniainen; Kirkkonummi; Vantaa
Kohderyhmä: Asiantuntijat; Asukkaat; Isännöitsijät; Yritykset ja yhteisöt