Vain kuivan puun poltto on energiatehokasta ja vähäpäästöistä – Näillä kolmella vinkillä tunnistat kuivan puun

Paras paikka polttopuulle on tuulettuva puuvaja.Moni saattaa tietämättään polttaa kosteaa puuta. Kuivaa asiaa -hankkeessa muistutetaan, että päästöjen ja energiatehokkuuden kannalta on oleellisen tärkeää, että kukin polttaa vain kuivaa polttopuuta.

- Mistä tunnistaa, onko puu kuivaa vai kosteaa? Tähän on kolme selkeää keinoa: paino, halkeilu ja ääni. Kuiva klapi on huomattavasti kevyempi kuin kostea klapi ja kuiva klapi myös halkeilee kärjestä. Kun kuivia klapeja lyödään yhteen, siitä kuuluu kaikuva ääni, kuvailee metsäasiantuntija Juhani Siivonen TTS Työtehoseurasta.

Helppo keino vähentää päästöjä – polta vain kuivaa puuta

Jos polttaa kosteaa polttopuuta, se ei lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu. Kostea puu myös nokeaa tulisijaa ja heikentää sen kuntoa.

- Puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun, sillä siinä syntyy aina päästöjä ilmaan. Jos poltat kosteaa puuta, siinä syntyy erityisen paljon terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä niin sisä- kuin ulkoilmaankin. Polttamalla vain kuivaa puuta kukin voi helposti vähentää päästöjen määrää, ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalveluista kertoo.

Puunpolttoa ei olla kieltämässä

Kuivaa asiaa -hakkeessa järjestetään asukkaille puunpolttoinfoja ja työpajoja pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa. Tilaisuuksissa kerrotaan, miten kukin voi käyttää tulisijaansa nykyistä tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin. Helsingissä Pakilassa maaliskuussa pidetty asukasilta keräsi paikalle noin 60 asukasta. Seuraava pääkaupunkiseudun puunpolttoinfo järjestetään 1.10. Espoossa Lintuvaarassa.

- Varsinais-Suomessa pidetyissä puunpolttoinfoissa asukkaiden keskuudessa nousi esiin erityisesti huoli puunpolton kieltämisestä sekä puunpolton ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Puunpolttoa ei olla kieltämässä, vaan opastusta lisäämällä pyritään vähentämään ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Kun käytämme tulisijaa oikein ja poltamme vain kuivaa puuta, saadaan enemmän energiaa vähemmillä päästöillä, Turun kaupungin ilmansuojeluasiantuntija Petra Sainisto sanoo.

TTS:n, HSY:n ja Turun kaupungin yhteisessä Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen säilytykseen ja polttoon. Tavoitteena on tehostaa polttopuun käyttöä ja vähentää poltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten pientaloalueiden ilmanlaatua. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun asti. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

Näin tunnistat kuivan puun:

1. Paino. Kuiva klapi on huomattavasti kevyempi kuin kostea klapi. Esimerkiksi kuiva koivuklapi painaa noin puolikkaan maitopurkin verran ja kostea koivuklapi yli maitopurkin verran.
2. Halkeilu. Kuiva puu halkeilee kärjestä. Märkä tai vielä kostea puu on yhtenäistä.
3. Ääni. Kun kuivia klapeja lyödään yhteen, siitä kuuluu kaikuva ääni. Kosteiden klapien kohdalla ääni on kumea.

Lisätietoa:

  • metsäasiantuntija Juhani Siivonen, TTS, puh. 044 431 4876. juhani.siivonen(at)tts.fi
  • ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen, HSY, puh. 044 5643748, maria.myllynen(at)hsy.fi
  • ilmansuojeluasiantuntija Petra Sainisto, Turun kaupunki, puh. 040 652 6055, petra.sainisto(at)turku.fi
  • kuivan puun tunnistamisesta kertova video: https://youtu.be/OvkTXgUSidY
  • vinkkejä puunhankintaan, säilytykseen ja -polttoon: poltapuhtaasti.fi
Aihe: Ilmanlaatu; Urbaani puuvaja
Kaupunki: Espoo; Helsinki; Kauniainen; Kirkkonummi; Vantaa
Kohderyhmä: Asiantuntijat; Asukkaat