Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2017 hyvä

HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudulla hengitettiin varsin hyvää ilmaa vuoden 2017 aikana. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 90 prosenttia ajasta. Kokonaisuudessaan ilmanlaatu oli hieman parempi kuin edellisenä vuonna.

- Suurin osa ilmansaasteiden pitoisuuksista oli matalampia vuonna 2017 kuin edellisenä vuonna. Myöskään Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuneet ilmansaasteet eivät aiheuttaneet viime vuonna voimakkaita saaste-episodeja, kertoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Kaduilta nousevat hiukkaset, pakokaasut, puunpoltto ja energiantuotanto merkittävimmät päästölähteet

- Vuonna 2017 ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla olivat kuivilta kaduilta nousevat katupölyhiukkaset, liikenteen pakokaasut, puunpoltto ja energiantuotanto, Myllynen sanoo.

Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin. Pölyisten päivien raja-arvo ei ole kuitenkaan ylittynyt vuoden 2006 jälkeen kaupunkien tehostuneiden puhdistustoimenpiteiden ansiosta. Katupöly heikentää ilmanlaatua myös lumettomana aikana, kun nastarenkaat rouhivat katuja.

Liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin raja-arvon arvioidaan ylittyvän Helsingissä yhä noin 2,3 kilometrin pituisella katualueella, mutta ylitysalueen koko pieneni vuonna 2017 alle puoleen edellisvuodesta. Typpidioksidin vuosiraja-arvo 40 mikrogrammaa kuutiometrissä (μg/m3) ei ylittynyt yhdelläkään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla, mutta suuntaa-antavien mittausten mukaan raja-arvo edelleen ylittyy vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa.

Kuivan puun poltto parantaa omakotialueiden ilmanlaatua

Huonosta puunpoltosta syntyy muun muassa syöpäriskiä lisääviä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreenia. Vuosipitoisuudet pysyivät kuitenkin tavoitearvon alapuolella. Korkeimmat vuosikeskiarvot mitattiin Vantaalla Rekolan pientaloalueella. Muissa mittauspisteissä pitoisuudet olivat puolta matalampia.

- Puusaunojen lämmitys ja muiden tulisijojen käyttö vaikuttavat voimakkaasti pientaloalueiden bentso(a)pyreenipitoisuuksiin. On tärkeää polttaa vain kuivaa puuta. Tuoreen puun poltto on järkevää ainoastaan energialaitoksissa. Jos polttaa roskia tai märkää puuta, savupiipusta tupruaa ilmaan erityisen runsaasti päästöjä, Myllynen muistuttaa.

Lisätietoa:

Aihe: Ilmanlaatu
Kaupunki: Espoo; Helsinki; Kauniainen; Vantaa
Kohderyhmä: Asiantuntijat; Asukkaat