Ilmastonmuutokseen sopeutuminen näkyy yhä enemmän kaupunkien jokapäiväisessä toiminnassa

​Pääkaupunkiseudulle on tehty vuonna 2012 yhteinen strategia siitä, miten kaupungit ja kuntayhtymät sopeutuvat ilmastonmuutokseen. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaiseman seurantaraportin mukaan strategian toimenpiteet ovat toteutuneet suurimmaksi osaksi hyvin. Vuonna 2016 toteutettiin yhteensä 100 toimenpidettä eri puolilla pääkaupunkiseutua.

Kaupunkien ja kuntayhtymien yhteinen pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia julkaistiin keväällä 2012. Siihen on koottu toimenpidelinjauksia vuosille 2012–2020, joilla seutu varautuu ilmastonmuutoksen ja nykyilmaston vaihtelun vaikutuksiin. Kukin taho toteuttaa strategiaa omassa toiminnassaan. HSY koordinoi strategian seurantaa ja kokoaa siitä vuosittain raportin.

- Toimenpidelinjaukset ovat toteutuneet pääosin hyvin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on tullut entistä enemmän osa jokapäiväistä toimintaa. Sopeutumisen tavoitteita ja keinoja on myös sisällytetty kaupunkien strategiseen suunnitteluun, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Kaupungit ja kuntayhtymät määrittelevät itse toimet, jotka toteuttavat strategiaa. Toimet ovat erilaisia. Osa on jatkuvia prosesseja ja osa puolestaan yksittäisiä teknisiä ratkaisuja tai projekteja.

- Vuonna 2016 raportoitiin yhteensä 100 sopeutumista edistävää ja strategiaa toteuttavaa toimenpidettä, HSY:n ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää kuvailee.

Pääkaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen, mutta kaikilla aloilla sopeutumisen tarpeeseen ei ole vielä havahduttu. Viime vuonna seudulla kartoitettiin sopeutumisen puutteita ja valittiin uusia painopistealueita. Jatkossa HSY seuraa myös näiden edistymistä. Tänä vuonna pääkaupunkiseudulle kehitetään myös indikaattoreita, joiden tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa seudun sopeutumisen tasosta.

Esimerkkejä tehdyistä toimenpiteistä, jotka edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista muiden tavoitteiden ohella:

  • Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on kartoittanut lähitulevaisuuden riskikokonaisuuksia. Yhdeksi kokonaisuudeksi todettiin sään ääri-ilmiöiden vaikutukset: pitkittyneet hellejaksot, sadevesi- ja merivesitulvat sekä myrskyt. Nämä pitää ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa ja peruskorjauksissa ja huolehtia esimerkiksi viilennystarpeesta. Helleajan ohjeistukset henkilökunnalle ja asiakkaille on tehty myös Espoossa.
  • Helsingissä on käytössä uudet viherkattolinjaukset ja viherkattoja on edellytetty useissa asemakaavoissa.
  • Kaupunkivihreän lisäämiseksi, parantamiseksi ja säilyttämiseksi on kehitetty työkaluja suunnittelun avuksi. Tällaisia ovat esimerkiksi viherkerroinmenetelmä sekä eko- ja vihertehokkuuslaskurit.
  • Hulevesien hallinta on otettu osaksi suunnittelua ja kaavoitusta. On toteutettu useita hulevesihallinnan pilottialueita.
  • HSY on tuottanut seudullisen maanpeiteaineiston ja julkaissut sen avoimena datana osoitteessa kartta.hsy.fi. Aineisto kuvaa mm. vettä läpäisemättömän pinnan osuuden pääkaupunkiseudulla. Aineistoa voidaan hyödyntää esim. suunniteltaessa hulevesien hallintaa.
  • Espoossa on arvioitu päällystettyjen pintojen osuuden muutoksia tulevaisuudessa ja Vantaalla tutkittu pienvesistöjen kuntoa selvittämällä vettä läpäisemättömän pinnan määrää.

 Vuoteen 2020 asti määritellyt toimenpidelinjaukset liittyvät seuraaviin aiheisiin:

  • maankäyttö
  • liikenne ja tekniset verkostot
  • rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys
  • vesi- ja jätehuolto
  • pelastustoimi ja turvallisuus
  • sosiaali- ja terveystoimi
  • yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä.

Lisätietoa:

Aihe: Ilmastoystävällinen arki; Hallitustiedote
Kaupunki: Espoo; Helsinki; Kauniainen; Vantaa
Kohderyhmä: Asiantuntijat; Asukkaat