Kone- ja metalliala

​Kun yleiset ympäristö- ja jätetiedon tehtävät on suoritettu, voidaan siirtyä oppimispolulla ammattialakohtaisiin tehtäviin. Taustamateriaalit orientoivat tehtävien tekoon.​​

Taustatietoa

Jätteen syntyä voidaan vähentää kone- ja metallialalla toimimalla materiaalitehokkaasti kaikissa työvaiheissa. Ratkaisukeinoja on paljon erilaisia kuten jäljempänä tulet huomaamaan. Jätteiden määrää pyritään vähentämään kone- ja metallialan yrityksissä monestakin eri syystä:

  • Materiaalien tarkasta käytöstä ja jätteiden minimoinnista syntyy kustannussäästöjä.
  • Yhä useammat asiakkaat vaativat ympäristöasioiden huomioon ottamista, ja vaatimukset koskevat niin raaka-aineiden käyttöä, jätteitä, kemikaaleja kuin pakkauksiakin.
  • Jo pelkästään imagosyistä vaatimusten huomiotta jättäminen olisi yrityksen kannalta vahingollista.
  • Jätteiden määrän vähentäminen ja huolellinen, materiaalitehokas työtapa lisäävät työturvallisuutta ja yleistä järjestystä työpaikalla.
  • Jätteen määrän vähentämisen huolehtimisesta on tullut keskeinen osa työntekijöiden ammattitaitoa.

Jätteiden syntyä voidaan välttää mm. paremmalla käyttötekniikalla, jolloin hylkykappaleet ja materiaaliylijäämät saadaan minimiin.​

Kone- ja metallialan jätt​​​​​eet

Tyypillisimpiä kone- ja metalliteollisuuden jätteitä ovat leikkauksessa ja työstössä syntyvät metallijätteet ja -pölyt, puhallus- ja puhdistushiekat, happo-, emäsliuosjätteet ja lietteet, voitelu- ja työstö-öljypitoiset jätteet sekä maalijätteet.

Kone- ja metalliteollisuuden jätevedet voivat sisältää haitallisia ja myrkyllisiä aineita kuten raskasmetalleja, kloorattuja liuottimia, öljyjä sekä muita orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Käytöstä poistettavat metallijätteet jakautuvat rauta- ja teräsromuun sekä muihin metallijätteisiin, joita ovat muun muassa kupari-, alumiini-, sinkki-, nikkeli- ja lyijyjäte sekä useista metalleista koostuva yhdyskuntajäte.

Vaaralliset jä​tteet

Vaarallisen jätteen selvittämiseksi parhaat tietolähteet ovat käytettyjen aineiden käyttöturvatiedotteet ja pakkausmerkinnät. Vaarallisen jätteen tunnistamiseksi voidaan käyttää myös yleistä vaarallisten jätteiden luetteloa, jäteasetusta ja kemikaalilakia. Apua saa myös kunnan ympäristöviranomaisilta, alueellisista ympäristökeskuksista ja vaarallisten jätteiden kerääjiltä.

Lastuavan työstön jätteitä ovat pääasiassa metallilastut sekä leikkuu- ja jäähdytysnesteet. Sama koskee hydrauliikka- ja voiteluöljyjä automaatio- ja asennustekniikassa. Käytännön vinkki: Muiden kuin teräslastujen keruuseen voi auttaa konevalmistajan tai jonkun muun tekemä, helposti tyhjennettävä sisäroskalaatikko, joka asennetaan varsinaisen lastulaatikon sisään materiaalin koneistuksen ajaksi.

Metallialan tuotannossa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat muun muassa:

  • lastuamisneste
  • halogenoitu (kloori- tai bromihiilivety) liuotinjäte
  • liuotinpesun liete
  • kromia sisältävä märkäpesurin liete
  • kromia, nikkeliä tai sinkkiä sisältävät etallihydroksidilietteet
  • liuotinpitoiset pyyhkeet ja rätit

Pinnoituksessa syntyy muun muassa seuraavia vaarallisia jätteitä:

  • maali- ja liuotinaerosolipurkit (ei tyhjät)
  • kuivumaton maalijäte
  • trasselit, rätit, pyyhkeet (runsaasti öljyä, liuottimia tms.)
  • kromihydroksidi-sakka
  • kromia, sinkkiä tai nikkeliä sisältävät metallilietteet ja sakat
  • kuivumaton lakkajäte

Metallialan yleisimmät vaaralliset pakkaus-, yhdyskunta- ja kunnossapitojätteet:

  • PCB-pitoiset kondensaattorit
  • akut
  • osa elektroniikkaromuista
  • halonisammutusjärjestelmä
  • kiinteät öljyjätteet
  • jäteöljyt
  • lasiastiat jos niihin on pakattu vaarallista jätettä
  • loisteputket, UV-lamput, elohopeahöyrylamput, energiansäästölamput
  • vaarallista jätettä sisältävät metallipakkaukset ja tynnyrit
  • vaarallista jätettä sisältävät muoviastiat ja -kanisterit

Jos jätettä ei pystytä välttämään tai hyödyntämään, on jätteen haltijan huolehdittava sen turvallisesta loppusijoituksesta ja ehkäistävä jätteistä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Käytännössä se tarkoittaa huolellista jäte- ja vaarallisen jätteen huoltoa.​

Käytännön esimerkkejä

Materiaalien ja koneiden tehokas käyttö:

  • Varmista ennakkosuunnittelulla, että oikeat materiaalimäärät ovat tarkoin tiedossa.
  • Käytä määrämittaista materiaalia: toleranssin ylitys ja ylärajoilla liikkuminen lisäävät materiaalihävikkiä.
  • Varmista oikeat työmenetelmät ja välineet, kuten esimerkiksi muottivalinnat.
  • Arvioi laitteiden huoltotarve ja käyttöikä oikein.
  • Opettele työvälineiden oikea huolto ja ylläpito
  • Ota ympäristötekijät huomioon materiaali- ja laitevalinnoissa.
  • Muista osien asennus ja irrotus ympäröiviä rakenteita vaurioittamatta – vältä materiaalihukkaa.

Pakkaaminen:

  • Mahdollista pakkaamattomuus kehittämällä varastointia, kuljetuksia ja JOT (just-on-time) -toimituksia.
  • Kevennä suojauksia.
  • Tilaa mahdollisimman suuria pakkauskokoja.
  • Käytä uudelleen käytettäviä kestopakkauksia.
  • Prosessien suunnittelu, kehittäminen ja huolellisempi ohjaus: Kehitä työn suunnittelua, ohjausta ja käyttötekniikkaa niin, että hylkykappaleet ja materiaaliylijäämät saadaan mahdollisimman vähäisiksi.
  • Paranna työturvallisuutta.
  • Huolehdi yleisestä järjestyksestä, joka motivoi toimimaan.
  • Muista huolto- ja korjaus- sekä laajennusmahdollisuudet suunnittelussa.
  • Kerro asiakasneuvonnassa myös laitteiden ekologisista vaihtoehdoista.

Hankinnat:

  • Valitse vähemmän haitallisia materiaaleja, uusiomateriaaleja ja materiaaleja, joita voidaan kierrättää hankittavissa raaka-aineissa, sivuaineissa ja pakkausmateriaaleissa.
  • Tiedosta materiaalin valinnan vaikutus tuotteen kestävyyteen ja käyttöikään.
  • Vuokraa tai hanki käytettyjä, kestäviä ja korjattavia laitteita ja välineitä.
  • Vältä ympäristölle haitallisten ja vaarallisten kemikaalien, komponenttien ym. tuotteiden käyttöä sekä kertakäyttöisiä tuotteita. ​