Hoitoala

​​​​​​​​​​​​​​​Kun yleiset ympäristö- ja jätetiedon tehtävät on suoritettu, voidaan siirtyä oppimispolulla ammattialakohtaisiin tehtäviin. Taustamateriaalit orientoivat ​​​​​​​​tehtävien tekoon.

Taustatietoa tehtäviin

Lähihoitaja voi työskennellä mm. sairaanhoidon, kuntoutuksen, lastenhoidon, mielenterveys- ja päihdetyön, ensihoidon, hammashoidon, vammaisten- tai vanhustenhoidon parissa sairaaloissa, hoitolaitoksissa, vastaanotoilla, lääkäriasemilla, sairaankuljetuksessa, erilaisissa palveluyksiköissä, lasten päivähoidossa, kodeissa, teollisuudessa sekä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Vaikka toimintaympäristöt ja työn painopisteet vaihtelevat, on useimmiten kyse ainakin osittain myös perushoidosta, johon sisältyy seuraavia osa-alueita: perushoito (puhtaus ja pukeutuminen, ravitsemus, erittäminen, liikkuminen, uni ja lepo, viriketoiminta ja muu sosiaalinen toiminta), kliiniset hoito- ja tutkimusmenetelmät, lääkehoito, aseptiikka, toimistotyö, kodinhoidolliset tehtävät, ammattitaidon ylläpito sekä ohjaus ja opastus. Asiakaspalvelutyössä lähihoitaja voi toimia sosiaali- ja terveysalan sihteerinä avohuollossa, laitoksissa tai järjestöissä. Lisäksi hänen on osattava hoitaa potilaita vastaanotolla tai poliklinikalla.

Tämä virikepaketti on laadittu ennen kaikkea sairaanhoidon sekä muun laitosmaisen hoidon (kuten vanhustenhoito) näkökulmasta. Koska työprosessit ja sen seurauksena syntyvät jätteet ovat toimintaympäristöstä riippumatta samankaltaisia, löytyy tästä toivottavasti käyttökelpoisia ideoita muissakin ympäristöissä työskenteleville lähihoitajille ja muulle hoitoalan henkilökunnalle kuten laitoshuoltajille, sairaanhoitajille ja laboratorionhoitajille. Kirjoitetun tekstin yksinkertaistamiseksi joudumme seuraavassa käyttämään työympäristöstä nimeä hoitolaitos, joka kuitenkin pitää sisällään niin vanhainkodit, päiväkodit kuin muutkin hoitoalan palveluja tarjoavat laitokset.

Vaikka tavoitteena on syntyvän jätteen määrän vähentäminen, on muistettava, että potilasturvallisuutta ei missään vaiheessa saa vaarantaa. Potilailla on oikeus edellyttää, että heidän turvallisuutensa terveyspalveluiden käyttäjinä kaikin keinoin turvataan. Jos potilaan tila sitä vaatii, on käytettävä kertakäyttömateriaaleja vaikka jossain muussa tilanteessa olisikin kustannustehokkaampaa ja järkevämpää valita kestokäyttöisiä materiaaleja. On kuitenkin muistettava että hyvä käsihygienia ja aseptinen toimintatapa on paras tapa ehkäistä sairaalainfektioiden synty. Turha suojautuminen ei lisää infektioiden ehkäisyn tehoa, päinvastoin – se saattaa antaa väärää turvallisuuden tunnetta.​​​​​