Aloita kompostointi levittämällä kompostorin pohjalle kerros karkeaa seosainetta. Täytä sen jälkeen kompostoria kerroksittain biojätteellä ja seosaineella. Eläinperäinen jäte, kuten kalanperkuutähteet, on haudattava syvemmälle ja peitettävä huolellisesti.
Laita kompostiin maatuvia, myrkyttömiä aineksia. Katso
biojätteen lajitteluohje. Jos komposti toimii ja kuumenee hyvin, voit laittaa sinne myös muumiotautisia omenoita sekä ruostetautisia lehtiä.
Kompostiin eivät kelpaa
-
ainekset, jotka eivät lahoa tai jotka voivat myrkyttää kompostin (esim. lääkkeet, kemikaalit, painekyllästetty puu)
-
tuhka tai kalkki, joista komposti tulee liian emäksiseksi ja pieneliöiden toiminta estyy
-
seuraavien kasvitautien tai -loisten saastuttamat kasvinosat tai multa: peruna-ankeroinen, kaali-, sipuli- tai porkkanakärpäsen toukat, möhöjuuri, pahkamätä, rengasmätä.
Tarkista säännöllisesti, miltä komposti näyttää, tuoksahtaa ja tuntuu. Sekoita kompostia tarvittaessa. Pöyhi pintaosia kerran–pari kuukaudessa. Pistele kompostimassaan talikolla ilmareikiä viikottain. Sopivan kostea kompostimassa tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä. Kastele ja pöyhi kuivunutta kompostia.
Tyhjennä komposti, kun sen sisältö on maatunut tasalaatuiseksi mullannäköiseksi massaksi, josta lähtöaineita ei juuri erota. Jälkikompostoi maatunut aines kehikossa tai kasassa, esimerkiksi lehtikompostin kanssa.
Voit käyttää syntynyttä multaa nurmikoiden, kukkaistutusten ja pensaiden lannoitukseen ja maanparannukseen tai vaikka kukkaruukussa hiekkaan sekoitettuna.
Hyvin toimiva komposti
-
on lämmin
-
painuu kasaan
-
on ominaishajultaan multamainen, ei paha
-
ei sisällä kärpäsen toukkia.
Ruokajätekompostissa ongelmien aiheuttaa useimmiten liian vähäinen seosaineen määrä. Se johtaa kompostin vettymiseen, hapenpuutteeseen ja hajuongelmiin.
Puutarhajätekompostissa yleisin pulma on hidas lahoaminen. Sen syynä on useimmiten typenpuute ja kuivuus.
Kompostin toimintaa voi parantaa kaupallisilla valmisteilla, mutta niitä ennen kannattaa kokeilla ympäristö- ja kukkaroystävällisiä kotikonsteja.
Tarvikkeet
Nelihenkisen perheen keittiöjätteelle tarvitaan noin 200 litran kompostori. Jos kompostoit lisäksi puutarhajätettä, tilavuutta tarvitaan 400–600 litraa. Suuremmissa asuinkiinteistöissä tilavuutta varataan noin 20 litraa asukasta kohden.
Puutarhajätteen kompostointiin edullisin ratkaisu on siisti ja hoidettu kehikko tai eristämätön kompostori. Kompostorin valinta- ja rakennusohjeita löytyy esimerkiksi Kiertokapula Oy:n
Valitse kompostori -oppaasta.
Lisäksi tarvitset
-
keittiöön oman astian biojätteelle
-
seosainetta (karkeita aineksia, esim. kuoriketta, risuhaketta, kutterinlastuja) sekä sille astian ja kauhan
-
talikon ja lapion kompostin hoitoa ja tyhjennystä varten
-
kompostin hoidosta vastaavan henkilön/kompostinhoitajan, varsinkin taloyhtiöissä, joissa kompostorilla on paljon käyttäjiä.
Seosaineet
Toimivassa kompostissa hiilen ja typen tasapaino on kohdallaan. Ruokajätteestä ja tuoreesta ruohosilpusta tulee runsaasti typpeä.
Seosaine toimii hiilen lähteenä. Se myös kuohkeuttaa ja ilmastaa kompostia ja sitoo liiallista kosteutta, mahdollisia hajuja ja ammoniakkia. Jätteen ja hakkeen suhde on yleensä 1:1.
Seosaineiksi soveltuvat
-
risu- ja oksahake
-
kuiva lehti- ja neulaskarike
-
kutterinlastu
-
kuorike
-
lannoittamaton turve.
Kompostin seosaineita myyvät muun muassa puutarhamyymälät. Kutterinlastua voit kysyä höyläämöistä tai lähiseudun kouluista ja nuorisotaloista, joissa on teknisen työn luokkia. Jos haketat pihasi risuja ja oksia, hake on hyvää, ilmaista seosainetta. Työkonevuokraamot sekä jotkut omakoti- ja kiinteistöyhdistykset vuokraavat hakettimia ja oksasilppureita.
Lue lisää
kompostointioppaasta ».
