Suomenojan jätevedenpuhdistamo

​​​Vuonna 1963 lammikkopuhdistamona aloittanut Suomenojan puhdistamo on Suomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo. Ennen keskuspuhdistamon rakentamista jätevedet käsiteltiin kylätaajamien omilla pienpuhdistamoilla. Nyt Suomenojalla käsitellään yhteensä yli 310 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta.  

Jätevettä puhdistetaan yhteensä noin 35 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja keskimääräinen vuorokausivirtaama on noin 100 000 kuutiometriä. Teollisuusjätevesien osuus puhdistamolle tulevista vesistä on noin kahdeksan prosenttia kokonaismäärästä. Biologis-kemiallisesti puhdistetut jätevedet johdetaan merelle Gåsgrundet-saaren edustalle 7,5 kilometrin pituisessa purkutunnelissa, joka otettiin käyttöön jo vuonna 1974.

Puhdistusprosessi

Jätevedenpuhdistamo on aktiivilietelaitos. Alun perin mekaaniseksi puhdistamoksi rakennetun puhdistamon nykyinen puhdistusprosessi käsittää kolme eri vaihetta: mekaanisen, kemiallisen ja biologisen puhdistuksen.  

Vuonna 1997 puhdistamolla aloitettiin myös typenpoisto, joka tapahtuu esidenitrifikaatioon perustuvalla prosessilla. Puhdistettavaksi tuleva vesi sisältää paljon typpi- ja fosforiravinteita. Typpikuormitusta lisäävät Ämmässuon sekä muiden käytöstä poistettujen kaatopaikkojen suoto- ja valumavedet, jotka johdetaan Suomenojan puhdistamolle. Fosforin käsittelyyn käytetään ferrosulfaattia. Veden kokonaisviipymä puhdistamolla on noin 24 tuntia. 

Jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvän lietteen sisältämä orgaaninen aines hyödynnetään mädättämällä liete. Mädätysprosessissa syntyy biokaasua, joka kerätään talteen. Biokaasun ansiosta puhdistamo on lämmön suhteen 90 ja sähkön suhteen 40-prosenttisesti omavarainen.

Suomenojalla syntyy lietettä noin 25 000 tonnia vuodessa. Suomenojan puhdistamon jätevesiliete jatkojalostetaan multatuotteiksi Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa. Kompostimulta hyödynnetään tällä hetkellä kokonaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen verhoilumateriaalina.

Puhdistustulokset ja tarkkailu

​Laitoskohtainen ympäristölupa (26/2007/1) määrittelee Suomenojan jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Suomenojan puhdistamon tarkkailuohjelman, jossa on säädelty puhdistamon lupaehdot. Jätevedenpuhdistamon lainvoimaiset puhdistusvelvoitteet ovat puhdistamon välittömiä, konkreettisia tavoitteita. 

 Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuvat Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen. Merialueen tarkkailun suorittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskus.  ​​​

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 26.11.2015:
Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettaminen