Louhintoihin liittyvät kysymykset ja vastaukset

Kuinka paljon louhintatyö etenee päivässä ja mitä kemikaaleja räjäytyksissä käytetään?

Tunnelilouhinta etenee maksimissaan kymmenen metriä päivässä. Etenemisnopeus riippuu etenkin kallion laadusta. Tietyt työvaiheet pysäyttävät etenemisen – joskus useammaksikin työpäiväksi.  Louhinnassa ei käytetä muita kemikaaleja kuin emulsioräjähdettä.

Tehdäänkö rakennusten kuvaus ennen räjäytystöitä mahdollisten rakennusvaurioiden takia?

Alueella, jossa tärinävaurioiden arvioidaan olevan mahdollisia (noin 150 m tunnelilouhinnoista), olevat talot katselmoidaan ennen louhintatyötä ja sen jälkeen. Louhinnoista mahdollisesti aiheutuvat vauriot korvataan. Jos huomaat vaurioita kiinteistössäsi, ota yhteyttä urakoitsijaan.

Vaikuttaako louhinta ilmanlaatua heikentävästi? Kuinka laaja-alaisesti? Aiheutuuko työmaasta pölyhaittoja talojen ilmastoinnissa?

Räjäytyskaasut ovat pääosin vesihöyryä. Niiden tuulettaminen tunneleista heikentää ilmanlaatua paikallisesti, lähinnä työmaa-alueella. Katupölyn määrä saattaa nousta ajoreitillä, lähinnä ajotunnelien läheisyydessä. Hienoaineksen kulkeutumista työmaalta kadulle vähennetään autojen renkaita puhdistamalla ja katupölyn leviämistä hillitään katuja pesemällä. Talojen ilmastointiin ei aiheudu erityishaittoja.

Jos vahinkoja tapahtuu, korvaako HSY tai urakoitsija aiheutuneen vahingon? Entä jos tielle aiheutuu jotain vahinkoa? 

Vahingon aiheuttaja vastaa vahingon korjaamisesta. Louhinnan suorittavalla urakoitsijalla on niin kutsuttu ankara vastuu eli urakoitsijan tulee osoittaa, ettei louhinnasta ole aiheutunut vahinkoa.  Urakoitsijaan kannattaa olla yhteydessä heti, jos jotakin tapahtuu. Urakoitsija tulee tarkistamaan tilanteen. Viimekädessä HSY:llä on korvausvelvollisuus sen teettämistä töistä kolmansille osapuolille aiheutuneista vahingoista. 

Junanradan pohjoispuolisia viemäritunnelien ja Blominmäen puhdistamon louhintoja koskevat yhteydenotot Lemminkäinen Infra Oy:n yhteyshenkilölle, projekti-insinööri Jarkko Meriläinen (GSM 0400 753 317), jarkko.merilainen(at)lemminkainen.com.  Muiden viemäritunneliosuuksien yhteyshenkilöt selviävät vasta myöhemmin, kun urakoitsijat on valittu.

Miten lähikatujen pölyyntymistä ehkäistään? 

Katua pestään ja kastellaan tiuhemmin kuin yleensä. Pölyämisen ehkäisy on urakoitsijan vastuulla. 

Onko liikenteen lisääntyminen huomioitu? 

Liikenteen lisääntyminen on havaittavissa eniten kohdassa, josta louhetta ajetaan maan pinnalle. Sen jälkeen ajoneuvot sulautuvat muun liikenteen joukkoon.

Millaisia töitä tehdään yöaikaan? 

Öisin tehdään vain töitä, joista ei kantaudu ympäristöviranomaisen antamia rajoja kovempaa melua makuuhuoneisiin. Jos melusta aiheutuu liialliseksi koettua häiriötä, tehdään melumittauksia, joiden tulosten pohjalta tarvittaessa rajoitetaan töitä. 

Louhitaanko lähekkäin sijaitsevia tulo- ja purkuviemäritunneleita samaan aikaan? 

Kyllä, koska työvaiheet voidaan jaksottaa sopivasti ja kalusto on tehokkaasti käytössä. Jokaisessa tunnelin päässä on joku työvaihe meneillään.

Onko syntyneitä vahinkoja korvattu, vaikka tärinäarvot eivät ylity? 

Mitatun tärinän jäädessä asetettujen suunnitteluraja-arvojen alle ei rakennevaurioita pitäisi syntyä ja siten pääsääntöisesti korvauksia ei makseta. Varmuuskerroin suunnitteluraja-arvon ja vaurioraja-arvon välillä on merkittävä, millä käytännössä rajataan pois mahdollisuus louhinnasta johtuvista syistä. Tapauksissa, joissa vaurio ei tärinäasiantuntijan mukaan ole voinut muutoin syntyä kuin louhinnasta johtuvista syistä, on korvaus maksettu, vaikka tärinäarvot ovat jääneet asetetun raja-arvon tason alapuolelle.

Onko mahdollista itse vakuuttaa talonsa kuukaudeksi eli räjäytysten ajaksi? 

Siitä voi kysyä omalta vakuutusyhtiöiltä. HSY:llä ei ole tiedossa, että tällaista vakuutusta olisi otettu. 

Mitä pohjavedelle käy? 

Painetaso viemäritunneleissa on matalampi kuin ympäröivän pohjaveden painetaso. Siksi pohjavesi tihkuu tunneliin eikä tunneleissa virtaava vesi purkaudu kallioperään.

Jos menettää mahdollisuuden maalämpökaivon rakentamiseen, voiko saada korvauksia? 

Jokaiselle kiinteistölle pitäisi tämän hetkisten tietojen perusteella löytyä paikka, jonne kaivo voidaan toteuttaa louhinnan jälkeen. Mahdollinen kaivon paikka voidaan katsoa yhdessä. 

Mitä jos tunnelien rakentamisen jälkeen porattava maalämpökaivo aiheuttaisi jotakin vahinkoa tunnelille? Kenellä on vastuu? 

Tunnelit ja niiden lujitukset ovat niin järeää tekoa, että tällainen tilanne on erittäin epätodennäköinen. Maalämpökaivojen paikat katsotaan tarkasti tunnelin rakentamisen jälkeen, jotta tällaista tilannetta ei pääse tapahtumaan.  

Millainen vaikutus tunnelin louhinnoilla on rakennuksen kivijalalle? 

Ennen louhintoja teetetty alustava louhinnan ympäristöselvitys sekä urakan alussa tehtävä tarkempi katselmus ovat tärkeitä, jotta herkät rakenteet tunnistetaan. Jos rakenne on todettu herkäksi, asetetaan sen mukaiset tärinärajat. Tärinää seurataan jatkuvatoimisin mittauksin koko louhinnan ajan. Kivijalkaankaan ei pitäisi tulla vaurioita.

Tunneli kulkee koko tonttini alta. Mitä jos HSY:n hakema rasite halutaan joskus purkaa? 

Rasite haetaan pysyväksi eikä sitä haluta purkaa. Tunnelin rakentamisen yhteydessä kartoitetaan kallion geologia ja kalliota lujitetaan injektoimalla hiekka-vesi-sementtiseosta kallioon ruiskubetonoimalla ja pultituksin. Monissa tapauksissa voidaan HSY:n kanssa sopien kohdistaa tontin rakentamistoimia jopa 5 metrin etäisyydelle tunnelista.

Millaisia riskejä liittyy louhinnasta aiheutuvaan tärinään esimerkiksi asuntojen rakenteiden kannalta? 

Louhintoja on tehty kaupunkialueilla paljon lähempänäkin maanpintaa ja rakennuksia kuin viemärilouhintoja nyt tehdään. Asiantuntijat tekevät katselmuksen normien mukaisesti. Rakenteille asetetut tärinäarvot ja niiden seuraaminen ovat objektiivisia keinoja seurata tärinävaikutuksia. Rakennusalan asiantuntijat ovat määritelleet eri tyyppisten rakenteiden raja-arvot.

Millaista häiriötä räjäytyksistä aiheutuu asukkaille?

Räjäytyksen äänet ovat tunnelin rakentamisessa suurimmat. Porausäänet voivat kuulua, kun louhittava alue on lähellä. On kuitenkin hyvin tapauskohtaista, kuinka hyvin räjäytysten ja porausten äänet kuuluvat. Jos rakennus on tehty suoraan kallioon, ääni kantaa kauempaa. Paksujen maakerrosten päälle rakennettuun rakennukseen ne taas kuuluvat vähemmän. Mikkelän alueelle Espoon ympäristökeskuksen antaman "meluluvan" mukaan saa räjäytyksiä tehdä arkisin klo 7–22 ja arkilauantaisin klo 9–18. Arkisin klo 7–18 välisenä aikana ei muunkaan melun voimakkuudelle ole asetettu rajoja. Mikäli töitä tehdään muina aikoina, on dB-raja asuinhuoneissa 30…40, ajankohdasta riippuen.

Miten tunnelit vaikuttavat tonteilla rakentamiseen?

Tunnelin linjausta ympäröi rasitealue, joka on määritetty 10 metriksi tunnelin pinnoista. Suojavyöhyke on merkittynä asukkaille toimitetuissa kartoissa. Rasitealueen sisällä oleville alueille voi tehdä useimpia toimenpiteitä normaalisti, mutta tiettyihin toimenpiteisiin rakennusvalvonnan on pyydettävä lausunto HSY:ltä. Toimenpiteitä, joihin ei tonteilla tarvita HSY:n lausuntoa, ovat mm. maanvarainen uudisrakennus ja maakaivanto kartassa näytetyllä rasitealueellakin sekä kallioon porattava kaivo rasitealueen ulkopuolelle, kun tunneli on rakennettu. Rakennusvalvonnan pitää kysyä HSY:n lausuntoa, jos tapaukseen liittyy:   

  • Louhinta ja louhintatärinä: Pääsääntöisesti HSY:llä todetaan, että toimenpide voi-daan toteuttaa tunneli huomioon ottaen. 
  • Merkittävä kuormitus (eli kuormitus, joka on paljon suurempi kuin normaali omakotitalo, esimerkiksi monikerroksinen kerrostalo). Pääsääntöisesti kerrostalojenkaan kanssa ei tule ongelmaa, mutta tietyt asiat on toteutuksessa huomioitava.  
  • Maalämpökaivo rasitealueen sisällä tunneleiden valmistuttua, jolloin kaivon paikka suunnitellaan tarkasti.   
  • Kallioon ei missään nimessä saa porata kaivoa tunnelin kohdalle tai sen lujitusvyöhykkeelle.   

Miten painumariskialueilla olevat rakennukset on huomioitu tunneleiden louhimisessa?

Tunnelityötä ennen ja sen aikana tehdään myös painumaseurantaa. Rakenteiden korkeusasemaa ja sijaintia seurataan alueilla, joilla on painumariski. Kalliolle rakennetuilla mailla tai kitkamailla (hiekkaa, moreenia) työt eivät aiheuta painumariskiä. Savikkoalueella voi syntyä painumaa, jos pohjaveden pinta laskee. Silloin savikko voi kuivua ja se voi aiheuttaa painumista. Injektoimalla tukitaan merkittävät vuodot tunneliin ja pohjaveden pinnan mahdollinen lasku pyritään minimoimaan. Kriittisissä paikoissa rakennusten korkeusasemia seurataan. Alueella tehdään myös pohjavesiseurantaa, eli pohjaveden tasoa mitataan havaintoputkista säännöllisin väliajoin.